31. tammikuuta 2019

Monenlaisia isähahmoja

Talousseuran asioissa aktiivinen sotakomissaari Florin Hämeenlinnasta lähetti seuralle joulukuussa 1821 kirjeen, jossa hän toivoi, että Benvikissä olisi paikka 17-vuotiaalle rykmentinkomissaari Essbjörnin tyttärelle. Florinin mukaan tyttö äiteineen eli suuressa köyhyydessä sisarensa ja tämän puolison luona.

Maria Gustava Essbjörn tuli Benvikin kouluun helmikuussa 1822 oppilasnumerolla 32. Muuttokirjan mukaan hän oli syntynyt 31.5.1805 Ruovedellä. Kastemerkintää ei ole löytynyt, ja rippikirjoissa on vain syntymävuosi. Maria Gustavan vanhemmat olivat Gabriel Henrik Essbjörn, s. 1765, ja Maria Christina Memsen, s. 1777. Pariskunta oli vihitty vuonna 1797. Maria Gustavalla oli kolme vanhempaa sisarta ja yksi veli. Vanhin sisar Catharina Lovisa, s. 1798, avioitui vuonna 1815 komissionimaanmittari Gustaf Fredrik Järnstamin kanssa. Vuonna 1800 syntyneen Carolina Wilhelminan puoliso oli Gustaf Neclair, joka kuollessaan oli Lammin kirkkoherra. Amalia Henrietta, s. 1803, kuoli noin kuusivuotiaana, ja vuonna 1814 syntynyt Carl Adick oli kuollessaan vain pariviikkoinen.

Gabriel Henrik Essbjörn oli vuonna 1782 nimitetty Porin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian kutsuntakirjuriksi. Vuonna 1809 hän joutui jättämään virkansa sairauden takia. Hän oli vuonna 1805 saanut asumis- ja hallintaoikeuden Ruovedellä sijaitsevaan Isoniemen taloon. Talo pääsi kuitenkin rappiolle, ja vuonna 1817 Essbjörn menetti sen hallintaoikeuden, eikä hänen tekemänsä valitus tuonut muutosta asiaan. Essbjörn oli puolison pyynnöstä asetettu jo vuonna 1815 huonon taloudenpidon ja jatkuvan juopottelun vuoksi puolisonsa veljen, kenttävääpeli Claes Fredrik Memsenin, holhoukseen. Köyhtynyt perhe eli sukulaisten avun varassa ja joutui muuttamaan useaan otteeseen.

Vuonna 1819 Maria Gustavan äiti on merkitty tulleeksi Vanajasta Kalvolan Orjanhirteen, jonka vuokraajana oli silloin vanhimman tyttären puoliso, maanmittari Järnstam. Todennäköisesti Maria Gustava muutti äidin mukana. Maria Gustavan Kaskisiin annetussa muuttokirjassa kirkkoherra sanoo tytön tulleen Kalvolaan noin puolitoista vuotta aikaisemmin. Isä asui tähän aikaan Laukaassa veljensä luona.

Virkansa perusteella Gabriel Henrik Essbjörn anoi eläkettä, ja toukokuun 27. päivänä 1823 tuli päätös. Köyhyyden ja sairauden huomioon ottaen Essbjörnille myönnettiin 10 hopearuplan vuosittainen avustus. Gabriel Henrik Essbjörn kuoli Laukaassa 30.10.1823.

Gabriel Henrik Essbjörn liitti eläkehakemukseensa ansioluettelon. Syntymäaika on jossain vaiheessa muuttunut vuodeksi 1763. Kirjurintoimensa ohella hän oli Kustaa III:n sodan aikana myös rykmentinkomissaarina eli muonittajana. Lähde: KA Hki, VSV 96. O. D. 23.

Maria Gustavan kanssa 1. helmikuuta 1822 saapui Benvikiin Hämeestä kaksi muutakin neitoa: Beata Catharina Jöranintytär Kalvolasta ja Ulrika Domander Hämeenlinnan Hätilästä.

Beata Catharina Jöranintytär, oppilas numero 33, oli talollisen tytär Keikkalan kylän Leipälästä. Hänen vanhempansa Jöran Henrikinpoika (1778–1848) ja Maria Matintytär (1779–1847) olivat saaneet yhdeksän lasta, joista kolme kuoli pienenä. Lapsista kolmanneksi vanhin Beata Catharina, joka käytti kutsumanimenään Katariinaa tai Kaisaa, oli syntynyt 6.10.1805. Ripille hän pääsi vuonna 1820. Kaisan muuttaessa Kaskisiin kirkkoherra on laatinut kaksi muuttokirjaa, joista toisessa on väärä syntymäkuukausi. Se otettiin Kaskisten kirjaan ja säilyi neidon muutettua takaisin Kalvolaan.

Kaisa alkoi Benvikissä käyttää sukunimeä Sylviander, mutta sitä ei hänen kohdallaan Kalvolassa esiinny. Yksi hänen pojistaan otti nimen myöhemmin käyttöön. Sylviander-nimi tuli Kaisan sedältä Henrikiltä. Leipälässä 16.5.1793 syntynyt Henrik Henrikinpoika pantiin Hämeenlinnan triviaalikouluun vuonna 1802, ja hänestä tuli virkamies. Hän oli Kalvolassa pitäjänkirjurina ja sen jälkeen  Hämeenlinnassa lääninkanslistina. Vuonna 1819 hän muutti Viipuriin, jossa toimi notaarina ja tulliviskaalina. Henrik Sylviander kuoli Viipurissa vuonna 1834. Postiluettelon mukaan Benvikistä on lähetetty pari kirjettä H. Sylvianderille Viipuriin, joten ilmeisesti Kaisa piti yhteyttä setäänsä.

Leipälän Jöran Henrikinpojan elämäntavat olivat samankaltaiset kuin Gabriel Henrik Essbjörnillä. Hän oli pahasti velkaantunut, ja talonpito on huonolla tolalla. Jo ennen tyttären Benvikiin lähtöä isä-Leipälä oli haettu puolisonsa ja talollinen Kustaa Loistilan holhoukseen. Perusteina olivat miehen tuhlaavaisuus ja juopottelu. Vuosien mittaan asiat menivät Leipälässä yhä huonompaan suuntaan. Isäntä oli tuttu näky käräjillä, ja vuonna 1828 Leipälän talo jouduttiin maksamattomien kruununverojen ja muiden velkojen ulosmittauksen vuoksi myymään huutokaupassa.

Ulrika Domander, Benvikin oppilas numero 34, syntyi Hämeenlinnan Hätilässä aviottomana lapsena 9.6.1804. Hänen äitinsä Maria Kustaantyttären yrityksistä saada Ulrikan isä vihille on kerrottu blogissa aikaisemmin. Isä Antti Antinpoika ehti kuolla ennen kuin asia saatiin oikeudessa päätökseen. Ulrikan ollessa kahdeksanvuotias äiti solmi avioliiton Hätilän kyläsepän Erik Andersinpoika Domanderin kanssa. Erik oli tullut vuonna 1807 Lopelta Hämeenlinnaan seppä Illmanin oppiin. Todennäköisesti kyseessä on Rengosta Lopelle seppä Forströmille vuonna 1805 muuttanut Erik Andersinpoika, jonka syntymäajaksi on merkitty 18.10.1785 ja syntymäpaikaksi Rengon Kuittilan kylä. Muutossa syntymäkuukausi on muuttunut marraskuuksi.

Erik Domander ja Maria Kustaantytär vihittiin 9.11.1812. Ensimmäinen lapsi, Erik Johan, oli ehtinyt syntyä jo saman vuoden maaliskuussa. Vanhemmat olivat kyllä kihloissa, ja tällä kertaa sulhasmies täytti avioliittolupauksensa. Erik Johan kuoli puolitoistavuotiaana, ja vuonna 1817 syntynyt Carl Gustaf menehtyi vielä pienempänä. Aikuisiksi elivät Ulrikan velipuolet Adolf Fredrik, s. 5.3.1814, ja Erik, s. 26.3.1820.

Ulrika pääsi ripille vuonna 1818 alle 15-vuotiaana. Hän oli yksi neljästä Hämeenlinnan maa- ja kaupunkiseurakunnan rippilapsesta, joille sinä vuonna lahjoitettiin Uusi testamentti. Hän luki puhtaasti sisältä ja ulkoa, ja hyvä lukutaito näkyy myös muuttokirjan merkinnöissä.

Velipuolet jatkoivat isänsä ammattia. Adolf Fredrik (k. 1866) kävi neljä vuotta Hämeenlinnan triviaalikoulua. Hän teki elämäntyönsä seppämestarina Suomen tie- ja vesirakennuslaitoksessa (smedmestare vid väg- och vatten commission i Finland) ja työskenteli mm. Taipaleen kanavan rakennustöissä. Adolf Fredrik sai puolisonsa Johanna Ulrika Relanderin kanssa neljä lasta. Erikistä (k. 1867) tuli pitäjänseppä Hätilään. Hänellä ja vaimo Ulrika Fredrikintyttärellä ei ollut lapsia.

Lähteitä:
ÅAB FHS, D XXIII 14 Oppilasluettelo, D XV 4 Florinin kirje.
KA Hki, VSV 96. O. D. 23.
KA Hml, Sääksmäen käräjäkunnan holhous- ja avioehtoasiain pk:t 1820–1821, varsinaisasiain pk:t 1827–1828.
KA Hml, Uudenmaan lka Huutokauppa-asiain pk:t 1828.
SSHY, Sotilasasiakirjoja Porin läänin jalkaväkirykmentti. Pääkatselmusluettelo 1785–1841.
Myllyniemi, Seppo (uudelleen toim.) 2004: Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799–1841. Hämeenlinna: Hämeenlinnan sukututkimusseura.

Ei kommentteja: