24. lokakuuta 2019

Kisälli Stenman liikekannalla

Värjärin kisälli Carl Reinhold Stenman saapui Kaskisten kaupunkiin vuoden 1829 elokuussa ja pestautui työhön värjäri Ahlmanille. Sitä ennen hän oli seitsemän vuoden aikana ehtinyt työskennellä kisällinä yhdeksässä kaupungissa ja jonkin aikaa maaseudullakin.

Carl Reinhold Stenman oli syntynyt Turussa 24.9.1798. Hänen vanhempansa olivat korpraali Carl Fredrik Stenman ja Anna Stina Salmelin. Pojan nimi kastettujen luettelossa on Carl Jonas, ja sen nimisenä hänet 15-vuotiaana lähetettiin Tampereelle värjäri Sundgrenin oppipojaksi. Rippikirjassa nimi jostain syystä on Carl Reinhold, ja Carl Reinholdina Stenman siitä lähtien pysyikin. Ei ollut harvinaista, että käsityöläisiksi aikovat pojat lähtivät hyvin nuorina oppiin vieraallekin paikkakunnalle. Tässä tapauksessa ei oppimestari ollut aivan outo, sillä värjäri Matts Sundgrenin puoliso Helena Salmelin oli Carl Reinholdin tätipuoli.

Stenman muutti Tampereelta Turkuun helmikuussa 1822 ja sai siellä saman vuoden toukokuussa kisällinkirjansa. Hän työskenteli värjäri Brummerin luona kolme kuukautta ja lähti sen jälkeen kisällivaellukselle ammattitaitoaan kehittääkseen. Ensin hän suuntasi matkansa Vaasaan.

Turun halli- ja manufaktuurioikeus myönsi 21.5.1822 Carl Reinhold Stenmanille kisällinkirjan. Stenman oli sitä ennen antanut asianmukaisen näytteen värjärintaidoistaan. Häntä kehotettiin edelleen toimimaan taitavasti sekä kartuttamaan tietojaan ja ammattitaitoaan. Lähde: KA Vsa, Kaskisten RO Saapuneet asiakirjat.

Vaasassa työnantajana oli värjäri G. E. Finelius. Jo kolmen viikon kuluttua Stenman lähti itää kohti. Turun ja Vaasan oleskelut olivat olleet niin lyhyitä, että saapuessaan syyskuussa 1822 Keuruulle hän esitti Tampereelta helmikuussa saamansa muuttokirjan. Stenman vietti Keuruun Könttärissä viitisen kuukautta. Sieltä hän jatkoi matkaansa Savonlinnaan, missä hän sai kisällinpaikan värjäri Carl Johan Wittmanin värjäämössä. Siitä tuli pitkäaikaisin työpaikka koko kisällivaelluksen aikana, sillä Stenman vietti Savonlinnassa yli kaksi ja puoli vuotta. Kesäkuussa 1825 kirjoittamassaan todistuksessa värjärimestari Wittman antoi kisällilleen hyvät suositukset. Hän luonnehti Stenmania ammatissaan taitavaksi, uskolliseksi ja ahkeraksi sekä elämäntavoiltaan kunnolliseksi. Stenman erosi omasta pyynnöstään, "ja aikoi nyt pyrkiä eteenpäin muualla". 

Seuraavissa työpaikoissaan Carl Reinhold Stenman oli muutamia kuukausia, ja parissa kaupungissa oleskelu jäi vain muutaman viikon mittaiseksi. Savonlinnan jälkeen hän oli Viipurissa värjäri Hanellin leskellä viisi kuukautta, sen jälkeen Tammisaaressa Carl Henrik Nymanin värjäämössä kolme kuukautta. Tammisaaren jälkeen Stenman lähti Hämeenlinnaan ja työskenteli kaksi kuukautta Emmanuel Nystedtillä. Toukokuun lopussa 1826 hän muutti Turkuun värjäri Björmanin luo. Siellä kului puoli vuotta.

Björmanilta lähdettyään Stenman saapui Naantaliin lokakuun lopulla 1826 ja esitti Turusta annetun muuttokirjan. Siihen ei ollut merkitty paikkakuntaa, josta hän oli Turkuun tullut ja milloin. Työpaikka oli nyt Lagerströmin värjäämössä. Vanha värjäri Johan Lagerström oli kuollut vuonna 1824, ja värjärin töitä tekivät usein vaihtuvat kisällit. Stenmanin runsaan neljän kuukauden työrupeamasta kirjoitti todistuksen leski Ulrika Lagerström. Kisälli Stenman palasi kolmeksi kuukaudeksi Turkuun, nyt värjäri Dahlstedtin palvelukseen, ja sieltä matka jatkui Raaheen. Raahessa työnantaja oli Hans Unaeus, jonka värjäämössä Stenman viihtyi vain kolme viikkoa. Vuodenvaihteen 1827–1828 aikana hän matkasi Ouluun, missä hän oli tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa Michel Imbergin värjäämössä.

Toiseksi pisimmän aikaa Stenman työskenteli seuraavassa työpaikassaan. Hän palasi Oulusta Raaheen ja meni kisälliksi P. A. Söderströmille. Rippikirjassa hänet on merkitty vuokralla asuvien sivulle. Muuttomerkinnässä hänen sanotaan tulleen Naantalista, joten se oli viimeisin paikkakunta, josta hän oli muuttokirjan ottanut. Söderströmillä Stenman palveli kokonaisen vuoden, huhtikuuhun 1829.

Värjäri P. A. Söderström todistaa, että värjärin kisälli C. R. Stenman on ollut hänen palveluksessaan vuoden ajan. Stenman on tuona aikana käyttäytynyt kunnollisesti, ollut uskollinen ja ahkera sekä osoittanut osaavansa ammattinsa. Stenman on nyt omasta pyynnöstään vapaa palveluksesta. Söderström vastaa kuluvan vuoden henkirahan maksusta sekä suosittelee Stenmania mitä parhaiten. Lähde: KA Vsa, Kaskisten RO Saapuneet asiakirjat.

Stenmanin kierros päättyi Kaskisiin vuonna 1829. Muuttokirja, jonka Stenman sinne 20.8.1829 jätti, oli annettu Naantalissa maaliskuussa 1827, ja siihen oli lisätty sen päteväksi todistava merkintä Raahessa 2.2.1829. Muuttokirjan jättäessään Stenman asui värjäri Ahlmanin luona. Vuoden 1830 alussa Stenman anoi maistraatilta, että hänet otettaisiin kaupunkiin värjäriksi ja porvariksi. Anomuksensa tueksi hän liitti kisällinkirjansa ja työpaikoista saadut kaksitoista työtodistusta.

Rippikirjassa 1810–1830 Carl Reinhold Stenman on värjäämön vuokraaja (färgare arrendator) ja värjäri. Hän avioitui vuonna 1830 porvari Rönqvistin tyttären Annan kanssa, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Henkikirjojen mukaan Stenman perheineen asui noin vuoteen 1834 vaimonsa vanhempien omistamassa talossa, myöhemmin asuinpaikka vaihtui usein. Elämästä ei tullut helppoa. Puoliso kuoli nuorimman lapsen synnytykseen 22.1.1836. Vielä saman vuoden elokuussa menehtyivät vähän alle kuusivuotias Carl Robert ja vain seitsemän kuukauden ikään ehtinyt Anna Eleonora, molemmat punatautiin (rödsot). Lapsista aikuiseksi eli Johanna Fredrika, s. 15.8.1832. Hän jäi täysin orvoksi kahdeksanvuotiaana, kun Carl Reinhold Stenman kuoli halvaukseen 42-vuotiaana 17.4.1841. Velkaisessa pesässä ei perukirjan mukaan ollut värjärin ammattiin liittyvää omaisuutta. Sen sijaan perukirjassa mainitaan runsaasti kalastusvälineitä, ranta-aitan tontti (sjöbodsplats) ja osuus siellä olevaan kala-aittaan sekä osuuksia kalastusveneisiin.

Lähteitä: 
KA Vsa, Kaskisten RO Saapuneet asiakirjat.
KA Digitaaliarkisto, Kaskisten RO Perukirjat 1788–1847. Linkki tekstissä.

Ei kommentteja: