28. marraskuuta 2019

Joonas Reivilä matkansa päässä

Korpilahdelta kauppamatkalle Helsinkiin tullut Joonas Reivilä katosi jäljettömiin torstaina 1. maalis­kuuta. Seuraavana sunnuntaina 4. maalis­kuuta Suomen kaartin alokas Elis Vilhelm Holm­gren poikkesi kadulta kaup­pias Lillje­forsin pihaan. Kyyk­ki­es­sään lantalassa luon­nol­li­sil­la tar­peill­aan hän huomasi, että nave­tan alta kuuden tai seitsemän kyynärän päässä pil­kisti verinen ihmisen pää. Holm­gren riensi heti piha­piirin tupaan, jossa olivat Carl Gustaf Björk, Fredrik Thus­berg ja Henrik Hägg­blom. Kaikki neljä lähtivät löytö­paikalle ja totesivat, että raken­nuksen alla oli kuollut mies. Vainajalla oli pää ja kädet veressä, ja häneltä oli leikattu kurkku auki. Lillje­forsin rengit Björk ja Thus­berg tunnis­tivat vainajan Joonas Reivi­läksi. Miehet riensivät kerto­maan ruu­miista kauppi­aalle, joka puolestaan hälytti paikalle poliisi­kivalteri Dahl­bergin ja poliisi­päällys­mies Lager­stamin.


Kauppias Lilljeforsin talon pihapiiri vuonna 1838.

Piirrokseen merkittyjen kirjainten selitykset:
a  Porttikäytävä
b  Halkoliiteri
c c  Oikopolku Brobergin talon pihalle
d  Talli
e  Ulkohuone
f  Navetta
g  Säilytyskonttori
h  Paikka, josta ruumis löytyi rakennuksen g alta
i  Asuinrakennus, jonka ikkunat antavat pihalle
k  Ulkorakennus
Rakennusten d, e, f ja g alla oli niin korkea kivijalka, että oikopolulta c c pääsi konttaamalla raken­nusten alle.

Poliisikamarissa pidettiin ensimmäinen kuulustelu jo maanan­taina 5. maalis­kuuta. Kuulta­vina olivat ruumiin havainnut Elis Vilhelm Holm­gren, kival­teri Dahl­berg, Lillje­forsin rengit Carl Gustaf Björk ja Fredrik Thus­berg, puuk­hollarit Ek­roos ja Holm­gren sekä renki Fredrik Rops­felt ja hänen isän­tänsä Antti Koivu­saari Siika­joen pitäjän Paavolasta.

Ruumiinavaus toimitettiin 8. maaliskuuta "täkäläisen poliisi­kamarin pyynnöstä Keisa­rilli­sen yli­opiston Anatomia­salissa ja herrojen lääke­tieteen opis­kelijoitten läsnä­ollessa alle­kirjoitta­neen toimesta". Seuraavassa ote ruumiin­avaus­pöytäkirjan alusta:
Ruumis oli keskikokoinen mutta vankkarakenteinen ja lihaksikas, oli Anatomia­saliin tuotaessa täysin puettu ja vielä jäässä sekä oli sillä sikäli erikoinen asento, että pää ojentui hieman taaksepäin, vartalo oli suora ja oikea käsivarsi oli kohotettuna lähes suorassa kulmassa vasten vartaloa, oikea kyynärvarsi (Antebrachium) voimakkaasti taipunut kohti olkavartta (Humerus) ja peukalo sekä oikean käden sormet olivat suonenvedon tapaisesti koukistuneet, vasen käsivarsi ojentunut mutta kyynärtaipeen kohdalta vähän vääntynyt sekä peukalo ja sormet suonenvedon tapaisesti vääntyneet, oikea jalka suora ja vartalon suuntaisesti ojentunut, mutta vasen jalka suonenvedon tapaisesti taipunut niin, että reisi muodosti lähes suoran kulman vartaloa vasten ja sääri samanlaisen reittä vasten, joka viimeksi mainittu oli myös ulospäin kääntynyt.
Ruumiinavauksessa kävi ilmi, että Joonas oli kuristettu piiskansiimalla, minkä jälkeen hänen kaulaansa oli tehty ammot­tava haava viiltä­vällä esi­neellä. Kaulaan oli sen jälkeen sidottu musta silkkinen kaula­huivi, joka ei koko­naan peittänyt haavaa. Kaikki muukin osoitti, että Joonas Reivilä oli joutunut väki­valtaisen kuoleman uhriksi. Pöytäkirjan allekirjoitti 10. maaliskuuta viisaus­tieteen ja lääke­tieteen tohtori Nils Abraham Ursin.

Joonas Reivilän vaatteista ja ruumiin läheltä oli löytynyt seuraavia esi­neitä: 5½ tuumaa pitkä verinen puukko ja sen nahkainen tuppi; hamppu­nuorasta punottu noin puoli kyynä­rää pitkä ja puoli tuumaa paksu piiskan­siima, jonka päässä oli kolme solmua; kirstun avain, joka roikkui nauhassa vainajan röijyn napin­lävestä; vanha musta silkkinen kaula­huivi, joka oli sidottu Reivilän kaulaan; vähän yli kyynärän pituinen ja tuuman paksuinen verinen piiskan­varsi; vainajan takin­taskusta löytynyt sini­ruutuinen pella­vainen nenä­liina sekä taskussa olleet rahat: kolme 16 killin­gin sete­liä, yksi kahdek­san kil­lingin ja yksi 20 kopee­kan seteli, yksi viiden kopeekan ja kaksi kahden kopee­kan kolik­koa sekä yksi neljännes­killingin kolikko.

Poliisikamarissa pidettiin 14. maaliskuuta vielä toinen kuulustelu. Kauppias Lillje­fors oli antanut sitä ennen joitain lisätietoja. Hänen kertomansa mukaan renki Fredrik Ropsfelt oli lähtenyt perjantaina 2. maalis­kuuta Heikinl­aakson kesti­kievariin vie­mään sinne isäntänsä käskystä poroja ja oli palannut matkaltaan sunnuntai­aamuna. Lisäksi Lilljefors muistutti, että sysmä­läiset Elias Ryytilä, Matti Keskinen ja Erkki Joen­taipale olivat majoit­tu­neet samaan tupaan kuin Joonas Reivilä. Lilljeforsin renki Thusberg sanoi panneensa merkille, että Fredrik Rops­felt oli lähes koko kau­pun­gissa­olo­aikansa huma­lassa. Kun Ropsfelt oli palannut Heikinlaakson kievarista, hän oli sanonut, että kyytirahat olivat menneet hevosten ylläpitoon. Rahaa hänellä oli kuitenkin ollut, sillä hän oli ostanut itselleen uudet purje­kankaiset housut ja paidan sekä kaiken­laista pientä Lillje­forsin puodista. Thusberg lisäsi vielä, että kun Reivilän ruumis oli löydetty, Ropsfelt ei – toisin kuin isäntänsä – ollut osallis­tu­nut miten­kään ruumiin pois viemiseen.

Kuulustelupöytäkirjat ja ruumiinavauspöytäkirja toimitettiin Helsingin kämnerin­oikeu­teen tarkempaa tutkimusta varten.

Ennen kämnerinoikeuden istuntoihin siirtymistä on palattava vielä edelliseen Reivilä-kirjoituk­seen. Kaisa Kylä­kosken blogissa oli taan­noin kir­joitus, jonka luet­tuani välähti. Niinpä tiedän nyt, mitä Lillje­forsin mainitsemat Maija Kakor olivat. Korpi­lahden miehet toivat maja­kakkuja (leipiä) kaup­piaalle, jonka luona he kaupunkikäynnillään majailivat. Tämä puoles­taan antoi heille vanhan tavan mukaan jotain pientä kotiin viemi­siksi (kommo samma Sälskap in til mig med sina så kallade Maija Kakor för hvilka de efter gammal Pläg­sed få litet Småt att föra med sig hem). 


Lähteitä:
KA Tku Turun HO, Ebd:224 Alistusakteja 1840.

Ei kommentteja: