2. tammikuuta 2020

Pälkäneen kehruukoulu

Pälkäneeltä lähti vuonna 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon kaksi neitoa: Maria Juhontytär Raatikka, oppilas numero 15, ja Liisa Juhontytär (Elisabeth Johanintytär) Mällinoja, numero 16. Maria palasi kotiin jo muutaman kuukauden kuluttua, Liisa valmistui opettajattareksi ja sai todistuksen kolmen vuoden ja kahden kuukauden opintojen jälkeen. Kehruu- tai kudontakoulua ei Pälkäneelle kuitenkaan 1820-luvulla perustettu, eikä Liisa Juhontyttären tiedetä toimineen opettajattarena. Pälkäne sai kehruukoulun vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

Liisa Juhontytär

Liisa Juhontytär palasi Pälkäneelle marraskuussa 1821. Äiti ja äitipuolikin olivat kuolleet jo ennen neidon Benvikiin lähtöä. Isä, vanha isäntä Juho Eerikinpoika, kuoli heinäkuussa 1822. Taloa emännöi Liisan vuonna 1818 kuolleen Antti-veljen leski, Maria Kaarlentytär. Hänellä oli kolme alaikäistä lasta, pojat Kustaa ja David sekä tytär Anna Maija, jonka isäksi kastetiedoissa sanotaan talollinen Daniel Inkilä. Myös Liisaa kolme vuotta vanhempi sisar Leena poikansa Wilhelmin (s. 23.4.1821) kanssa asui talossa. Kotitalo päätyi pian Juho Raatikan omistukseen.

Liisa meni vuonna 1823 naimisiin Daniel Inkilän kanssa. Inkilään muutti myös Leena-sisar. Lapsia Danielille ja Liisalle ei 23-vuotisen avioliiton aikana syntynyt. Liisa kuoli keuhkotautiin 52-vuotiaana 16.6.1846. Hänen perukirjassaan ei mainita rukkeja, kangaspuita eikä muitakaan kutomiseen tai kehruuseen tarvittavia välineitä. Pariskunta oli vuoden 1846 maaliskuussa laatinut keskinäisen testamentin, jonka mukaan kaikki omaisuus siirtyi jälkeen jääneelle puolisolle.

Pälkäneen koulu

Kehruukoulu Pälkäneelle perustettiin vuonna 1842. Se toimi Suomen talousseuran tuella, ja koulun alkuunpanijana lienee ollut leskirovastinna Charlotta Vilhelmina Hällfors, syntyjään Kingelin. Koulu keskittyi nimensä mukaisesti kehruun opettamiseen. Ensimmäiseksi opettajaksi tuli Hämeenlinnan kehruukoulun opettajana aiemmin toiminut Hedvig Magdalena Törnqvist. Talousseura maksoi koulun vuokran ja opettajattaren palkan.

Kuittaus palkasta vuonna 1843. Magdalena Törnqvistin puolen vuoden palkka oli 28 ruplaa 60 kopeekkaa hopeassa. KA, Gs: 34 Talousseuran tilitykset tositteineen 1843–1844.



Koulu sijaitsi ensin Onkkaalan kylässä, mutta se siirrettiin välillä Laitikkalaan ja sitten takaisin Onkkaalaan vuonna 1849. Magdalena Törnqvistin jälkeen opettajattareksi valittiin Turun koulusta valmistunut Eva Christina Ekman. Hän sai saman palkan kuin edeltäjänsä. Koulun oppilasmäärä ei koskaan noussut kovin suureksi, ja vuonna 1856 laaditussa ohjesäännössä määrättiin, että opettaja kiersi osan vuodesta pitäjässä, jolloin koulu oli suljettu. Koulun arvellaan toimineen noin vuoteen 1860.

Pälkäneellä kyllä harjoitettiin myös pellavakankaiden kudontaa. Kehruukoulun toiminta-aikana Talousseuran kudontapalkkioita anoivat koulun opettajattaret, mutta palkinnonsaajien joukossa oli ainakin yksi paikallinen neitokin. Vuonna 1847 pitäjänkokouksessa päätettiin anoa palkintoa Hedvig Magdalena Törnqvistille ja itsellisen tyttärelle Kustaava Matintyttärelle Konkkisten kylästä. Myös seuraavana vuonna lähetettiin palkintoanomus Kustaavan kutomasta 31¼ kyynärän kankaasta, johon hän itse oli kehrännyt langat. Opettajatar Magdalena Törnqvist anoi palkintoa 37½ kyynärän kankaasta vuonna 1849, ja vuonna 1854 sai palkinnon opettajatar Eva Christina Ekman. Tilikirjojen mukaan palkintoja tuli Pälkäneelle myös ainakin vuosina 1856 ja 1857. Luetteloissa ei mainita kutojia. Vuotuiset kangasmäärät olivat 67½ ja 92 kyynärää, ja mahdollisesti kutojana oli opettajatar Ekman.

Opettajattaret

Hedvig Magdalena Törnqvist syntyi Turussa 15.10.1807. Isä, linnansorvari (slottssvarfvare) Pehr Törnqvist, kuoli Magdalenan ollessa kolmivuotias, ja tyttö jäi äitinsä huollettavaksi. Turun kehruu- ja kudontakouluun Magdalena meni noin kuudentoista vanhana. Koulun jälkeen hän sai opettajattaren toimen Hämeenlinnaan perustetussa kehruukoulussa ja muutti kaupunkiin äitinsä Catharina Strömbergin kanssa maaliskuussa 1836. Hämeenlinnan koulu lakkasi jo noin 1840, ja vuonna 1842 Magdalenasta tuli Pälkäneen koulun opettajatar. Hän toimi siellä vuoteen 1852 saakka, jolloin hän 44-vuotiaana kuoli syöpään. Äiti eli Onkkaalassa vielä puolitoista vuotta. Hän kuoli 25.6.1853.

Magdalena Törnqvistin seuraaja Eva Christina Ekman oli syntynyt Kaarinassa 5.6.1826. Hänen vanhempansa olivat suutari Johan Ekman ja Eva Matintytär. Magdalena Törnqvistin tavoin Eva Christina opiskeli Turun koulussa ja sai Turussa palkintoja kudonnaisistaan ainakin vuosina 1846 ja 1848. Pälkäneelle hän muutti maaliskuussa 1852.

Eva Christina jäi asumaan Onkkaalaan kehruukoulun lopetettua toimintansa, ja toukokuussa 1866 hänet vihittiin Sahalahdelta tulleen Johan Gustaf Törnqvistin kanssa. Samasta sukunimestä huolimatta puoliso ei ollut sukua Magdalenalle. Sahalahden Ilolan kylässä 25.12.1840 syntynyt Johan Gustaf Henrikinpoika lähti 15-vuotiaana Tampereelle kirjansitojan oppiin. Sieltä hänen sanotaan lähteneen meriekipaasiin. Kun hän vuonna 1865 palasi Sahalahdelle "eronneena musikanttina", hänellä oli Törnqvist-sukunimi. Vihkimerkinnässä miehen ammatiksi sanotaan lastenopettaja (barna läraren), Pälkäneen rippikirjassa hän on entinen musikantti. Eva Christina Ekman oli naimisiin mennessään jo 40-vuotias, ja Johan Gustaf Törnqvist oli nelisentoista vuotta nuorempi. Avioliitto jäi lyhyeksi, sillä Eva kuoli jo 6.8.1868 halvaukseen. Perheeseen oli ehtinyt syntyä yksi lapsi, poika Gustaf Emmanuel, joka äitinsä kuollessa oli kaksivuotias. Perukirjan mukaan Eva Christinalta jäi kangaspuut, rukki ja muita kudonta- ja kehruuvälineitä. Arvoesineinä mainitaan kultaiset korvarenkaat, kaksi hopealusikkaa ja hopeinen sormustin.

Johan Gustaf Törnqvist muutti heti vaimonsa kuoleman jälkeen Tampereelle ja avioitui seuraavana vuonna Hämeenkyröstä tulleen Vilhelmina Lindeqvistin kanssa.

Lähteitä:
Laine, Katri 1949: Suomen talousseura pellavanjalostuksen elvyttäjänä 1797–1861. Helsinki: Suomen Maataloustieteellinen Seura.
KA Jkl Sääksmäen ylisen tk:n arkisto, Pälkäneen käräjäkunnan perukirjat 1846.
KA Sta, Gs: 36 – Gs: 51 Suomen talousseuran tilitykset tositteineen 1846–1864.
ÅAB FHS, DXV 7.




Ei kommentteja: