15. lokakuuta 2020

Silvennoisia Kerimäeltä

Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on keri­mäke­läisten sukujen tutki­jalle suureksi avuksi. Sen rin­nalla on kuiten­kin hyvä käyt­tää muita­kin läh­teitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Sil­tanen­kin kirjan alussa toteaa: "Ihan taval­li­nen suku­kirja tämä ei ole. Aineisto rajau­tuu Keri­mäen kirkon­kirjoi­hin ja siellä esiin­ty­viin Silven­noinen-nimi­siin henki­löihin."

Pien-Savon tuomiokunnan arkistossa on joulu­aattona 1764 laadittu peru­kirja Henrik Silvennoisen jäl­keen. Talol­li­nen Henrik Silven­noinen oli kuollut 16. huhti­kuuta 1764 Joutsen­niemessä Keri­mäen pitä­jän Ruot­sin puolei­sessa osassa. Hen­rikin jälkeen jäi Maria Rossi­tar, joka oli hänen kolmas vai­monsa, ja seuraa­vat lapset:
  • poika Paavo Silvennoinen Henrikin ensim­mäi­sestä avio­liitosta Kaa­rina (Carin) Kos­osen kanssa
  • tytär Kaa­rina Silvennoinen niin ikään Henrikin ensim­mäisestä avio­liitosta
  • tytär Sesilia Silvennoinen Henrikin toi­sesta avio­lii­tosta Susanna Tik­ki­sen (Tikit­tären) kanssa.
Tytär Kaarina Silvennoisen avio­puoliso oli Lauri Nousiai­nen Sää­mingin pitä­jän Venä­jän puo­lei­sesta osasta. Sesi­lia Silven­noisen puo­liso oli Luu­kas Suoma­lainen Keri­mäen Pihlaja­niemen kylästä. Peru­kirjassa maini­taan myös Hen­rikin pikku­veli Pekka (Petter), jonka kanssa Hen­rik asui samalla tilalla.



Ote Henrik Silvennoisen jälkeen laaditun perukirjan ensimmäiseltä sivulta.



Henrik Silven­noisen ensim­mäinen vaimo Kaa­rina Koso­nen esiin­tyy Silta­sen kirjan tau­lussa 466, jossa hänet on merkitty vuonna 1742 kuol­leen Henrik Silven­noisen kolman­neksi vaimoksi. Oletan, että vuonna 1764 kuollut Henrik on 1742 kuolleen Hen­rikin poika, ei kuiten­kaan se vuonna 1711 syntynyt Henrik, joka on merkitty taulussa 466 esikois­pojaksi ja jonka äiti oli Kaarina Tur­tiai­nen. Peru­kirjan Henrik oli nimit­täin kuolin­merkinnän mukaan kuol­lut 65-vuoti­aana, joten hänen syntymä­vuotensa oli noin 1699. Oliko isä-Henrikillä siis kaksi Henrik-nimistä poikaa, joista vanhem­man äiti oli ken­ties joku muu kuin Kaa­rina Tur­ti­ai­nen? Tätä arvelua tukee vuoden 1722 henki­kirja, jossa yksi Joutsen­niemen talon 3 henki­rahan maksajista on Henrik Silven­noisen poika Henrik. Vuonna 1711 syntynyt poika olisi liian nuori maksa­maan henki­rahaa. Vuoden 1724 henki­kirjassa Henrik-pojalla on jo vai­mokin. 

Kerimäen vuoden 1759 henki­kirjassa mainitaan Henrik ja vaimo, veli Pekka sekä poika Paavo ja hänen vaimonsa. Vuoden 1765 henki­kirja vah­vistaa, että peru­kirjan Henrik oli juuri tästä talosta: taloon on kirjattu Henrik Silven­noisen leski, veli Pekka vaimoi­neen, poika Paavo vaimoi­neen sekä veljen­tyttäret Kaarina ja Elina.

Sesilia Silvennoinen ja Luukas Suoma­lai­nen on mai­nittu Silta­sen kirjan taulussa 48. He ovat Isak Henrik Annan­poika Silven­noisen eli Falckin puo­li­son, Sesi­lia Suo­ma­lai­sen, van­hemmat. Isak Henrik on minulle kau­kaista sukua: äidin­äidin äidin­äidin äidin­äidin serkku. 


Lähteitä:

KA Jns Pien-Savon tuomiokunta, Ec:2 Pien-Savon tuomiokunnan perukirjat 1762–1810. Myös Digitaaliarkistossa. Linkki perukirjaan tekstissä.

Siltanen Pirkko 2014: Kerimäen Silvennoiset ja heidän jälkipolviaan kirkonkirjojen perusteella.

Ei kommentteja: