11. maaliskuuta 2021

Mamselli Anna Carolina Radin

Anna Carolina Radin tuli Benvikin pellavanjalostusopistoon elokuussa 1821 ja lähti sieltä helmikuussa 1825. Vain neljä edellisen vuoden 20:stä oppilaasta oli saanut valmiiksi kolme palttinakangasta kukin. Anna Carolina oli yksi heistä, muut olivat Vilhelmina Jahn, Anna Maria Ström ja Anna Stina Broman. Helmikuun 18. päivänä 1825 Anna Carolina kuittasi kolmen vuoden kuuden kuukauden palkkansa, joka oli 70 riikintaalaria, ja palasi Lopelle äitinsä, kappalaisen leski Catharina Radinin luo.

Catharina Radin, omaa sukua Deutschman, oli jäänyt leskeksi jo vuonna 1811. Pojat Erik Gabriel ja Carl Fredrik olivat muuttaneet Turkuun 1820-luvun alussa. Vanhempi tytär Erika meni toukokuussa 1825 naimisiin Hakonkosken sahan kirjanpitäjän Carl Gustaf Eklundin kanssa ja muutti Renkoon. Anna Carolina sai pian Lopelle muuttonsa jälkeen työpaikan Tappilan säteristä Sauvosta, ja äiti Catharina muutti vanhemman tyttärensä luo.

Tappilassa Anna Carolinan tittelinä on "mamselli". Mikään seuraneiti hän ei ollut, vaan tehtäviin kuului muun muassa kankaankudontaa. Anna Carolinan 42 3/4 kyynärän palttinakudonnaiselle päätettiin Sauvon pitäjänkokouksessa syyskuussa 1826 anoa Talousseuran palkintoa. Sauvoon oli näihin aikoihin perustettu kudontakoulu, jonka opettajana oli Benvikistä valmistunut Eva Björkfelt. Ei ole tietoa, oliko myös Anna Carolina koulun toiminnassa mukana. Sauvon kouluun ja Eva Björkfeltiin palataan blogissa myöhemmin.

Sauvosta Anna Carolina muutti jo vuoden 1826 lopulla Turkuun ja sai paikan lääketieteen tohtori Carl Daniel von Haartmanin talous­mamsellina. Seuraavan vuoden syyskuussa syttyi suuren osan Turun kaupunkia tuhonnut tulipalo, Myös Eteläkortteli, jossa von Haartman asui, kärsi pahasti. Palo lienee ollut syynä siihen, että Anna Carolina otti Turusta muuttokirjan Renkoon marraskuussa 1827. Hän muutti sisarensa Erikan perheeseen, jossa äitikin asui.

Erika-sisar perheineen muutti Hämeenlinnaan 1832 ja sieltä ensin Euran Vaaniin ja myöhemmin Nousiaisiin. Inspehtorina toimineen puolison kuoltua hukkumisonnettomuudessa vuonna 1841 Erika tuli takaisin Renkoon. Leskirouva Radin ja Anna Carolina, jotka olivat asuneet välillä jonkin aikaa Janakkalassa, palasivat myös Renkoon. Äidin kuoltua "vanhuuden heikkouteen" vuonna 1842 sisarukset muuttivat Hämeenlinnaan.

Carolinaa kutsumanimenään käyttäneen Anna Carolinan allekirjoitus äitinsä perukirjasta. Omaisuuden arvo oli hieman yli 16 ruplaa hopeassa. Perukirjassa mainitaan perillisinä vain tyttäret Erika ja Carolina. Vanhempi veli olikin jo kuollut ennen äitiä, mutta nuorempi oli elossa. Ehkä hänen vaiheistaan ei tiedetty. KA Hml Sääksmäen alinen tk, Ec: 23 Sääksmäen käräjäkunnan perukirjat 1841–1843.


Hämeenlinnassa Anna Carolina asui aluksi karvari Mellströmin luona tontilla nro 88. Mellströmin puoliso oli Anna Carolinan kanssa samaan aikaan Benvikissä opiskellut Ulrika Domander, joten asunto lienee löytynyt tämän tuttavuuden kautta. Anna Carolinasta tuli Ulrikan joulukuussa 1843 syntyneen pojan kummi, mutta hän asui Mellströmeillä vain lyhyen aikaa. Myöhemmät asuinpaikat olivat Rantakadun varrella, nykyisten Palokunnankadun ja Eteläkadun välisessä korttelissa.

Anna Carolinan ammatinharjoittamisesta ei ole tietoja. Rippi- ja henkikirjoissa hän on kappalaisen tytär ja mamselli, mademoiselle. Äiti oli saanut avustusta kirkollisvirkamiesten leski- ja orpokassasta, ja vuoden 1839 merkinnöissä mainittiin, että hänellä oli "sairaalloinen tytär". Jokin sairaus tai vamma Anna Carolinalla siis oli, ja hän sai äitinsä kuoltua edelleen kassan avustusta: esimerkiksi vuonna 1859 se oli hieman yli 14 ruplaa hopeassa.

Anna Carolina Radin kuoli halvaukseen 28.2.1866. Hautaus tapahtui 1. luokan multaan, kelloja soitettiin neljästi ja käytössä olivat ruumis­vaunut ja kolme kantoliinaa. Perukirjaa ei ole säilynyt, mutta omaisuudesta saa jonkinlaisen kuvan 28.3.1866 pidetyn huuto­kaupan pöytäkirjasta. Silloin myytiin sisarentyttären, leskirouva Amanda Mustelinin, toimeksiannosta "Mamselli Karolina Radin -vainaan" jälkeenjäänyt omaisuus. Huutokaupan tuotto oli 143 markkaa 69 penniä. Amanda Mustelin oli huutanut osan jäämistöstä. Anna Carolinalla oli ollut hyvät huonekalut ja myös rukki, kangaspuut ja kaiteita, joten hän lienee kutomistakin harjoittanut ja saanut siitä lisätuloja.

Anna Carolinan Radinin sisarukset

Sisar, vuonna 1795 syntynyt Erika Eklund, kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1858. Hänen tyttärensä Erika Amanda, s. 1828, avioitui leskeksi jääneen kaupunginviskaali Georg Fredrik Mustelinin kanssa. Pariskunnan kolmesta lapsesta kaksi kuoli pienenä. Mustelin kuoli jo vuonna 1862, ja Amandan kasvatettavaksi jäi oman Carl Viljam -pojan lisäksi neljä puolison edellisessä avioliitossa syntynyttä lasta.

Erika Eklundin poika Carl Viktor, s. 1826, oli muuttanut jo alle rippikouluikäisenä Raumalle. Hän oli puotipalvelijana Ilvanin kaupassa vuoteen 1851. Sen jälkeen hän oli oppilaana Turun kauppakoulussa ja oli koulun oppilas vielä tullessaan vuonna 1854 matruusiksi Ensimmäiseen Suomen meriekipaasiin. Carl Viktor Eklund kuoli meriekipaasissa 14.8.1857.

Anna Carolinan vanhemmasta veljestä Erik Gabriel Radinista, s. 1801, tuli kauppias. Hän ilmoitti 29.5.1830 Åbo Underrättelser -lehdessä avaavansa Turkuun oman elintarvikeliikkeen:
I dag Lördag tager min Slagteri- och Victualie-rörelse sin början uti öppen bod i Hr Fabrikören Limans wid Hamp­spinnaregatan nära Nytorget ägande Gård. Åbo den 29 Maj 1830. Eric Gabr. Radin.

Erik Gabrielin puoliso oli Eva Christina Palmén, s. 1795. Yhteisiä lapsia ei ollut, mutta perheeseen kuului vaimon aiemman puolison lapsia. Kauppias Radin kuoli lavantautiin vain 34-vuotiaana, vuonna 1834. 

Nuorin veli Carl Fredrik Radin, s. 1804, oli Turussa vuoden verran kauppa-apulaisena ja muutti sitten Poriin. Hän meni oppipojaksi värjäri Anders Wickbergille ja palveli siellä vielä kisällin arvon saatuaankin, yhteensä noin viisitoista vuotta. Vuodesta 1840 hän sai avustusta kirkon köyhäinkassasta. Carl Fredrik kuoli punatautiin hieman alle 40-vuotiaana vuonna 1844.

Lähteitä:

ÅAB FHS, D XV B I.
KA Sta, Gs: 19 Suomen talousseuran tilityksen tositteineen 1827.
KA Tku TTka, Tilit H I i:1 Räkning öfver Kejserl. Understöds Medlen för Enkor och barn efter ecclesistike Tjenstemän i Åbo erkestift 1837–1884.
KA Hml Hämeenlinnan maistaarin arkisto, Cf: 12 Hämeenlinnan RO Huutokauppapöytäkirjat 1866.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Åbo Underrättelser 29.5.1830, Finlands Allmänna Tidning 18.6.1862. Linkit tekstissä.

Ei kommentteja: