Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita
![]() |
Talouseura antoi Eva Björkfeltille matka-avustusta 95 riikintaalaria valtionvelkarahassa eli 150 pankkoruplaa. KA Sta, Gs: 20 Suomen talousseuran tilitykset tositteineen 1828–1829. |
![]() |
Talouseura antoi Eva Björkfeltille matka-avustusta 95 riikintaalaria valtionvelkarahassa eli 150 pankkoruplaa. KA Sta, Gs: 20 Suomen talousseuran tilitykset tositteineen 1828–1829. |
Kaikkien ns. vanhojen kaupunkien tavoin myös vuonna 1849 perustetussa Joensuussa toimi (vuodesta 1860 lähtien) raastuvanoikeus. Se kokoontui säännöllisesti maanantaisin joka viikko, siis paljon useammin kuin maaseudun käräjäoikeudet. Tiuha tahti oli tarpeen, sillä suurin osa käsiteltävistä jutuista koski kauppakaupungin talouselämään liittyviä asioita kuten vekseleitä ja muita velkomuksia. Varsinaisia rikosjuttuja oli peräti harvoin, mutta sekaan tietysti mahtui juopumusrikkeitä ja aina silloin tällöin myös muita kaupungin ankaran järjestyssäännön vastaisia hairahduksia.
Leivättömän pöydän ääressä asiat pyrittiin puimaan perusteellisesti – ja pöytäkirjat laadittiin vähintään yhtä hartaasti. Olipa kyseessä aivan mitätön tai hyvinkin merkittävä juttu, esitystapa noudatti aina suunnilleen samaa kaavaa. Oheinen näyte on mainio esimerkki oikeudenkäyntipöytäkirjojen tyylistä, joten liitettäköön se tähän sanatarkasti kokonaisuudessaan.
Vuonna 1885 Maaliskuun 2 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari Alfred Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.
Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén.
– –
§:9
Virallinen syyttäjä Kaupunginviskaali Niilo Henrik Aschan lausui tänne manattua ja huudettaissa itse paikalle tullutta Maalaria Juhana Koljosta vastaan, tästä kaupungista, että vastaaja, kuten Poliisi Jooseppi Leväinen on syyttäjälle ilmiantanut, pitää hyyskänsä ja pihansa siivottomina, jonkatähden Syyttäjä nyt siitä vaati vastaajata lailliseen edesvastaukseen.
Kanteesta kuultuna väitti vastaaja että hän jokaisena kuukautena on puhdistanut sekä hyyskänsä että pihansa ja anoi senvuoksi, että hän vaaditusta edesvastauksesta vapautettaisiin.
Syyttäjä pysyi kumminkin kanteessaan ja nimesi asiaan todistajiksi Työmiehet Juhana Henriciusen ja Wilhelm Hyttisen, jota paitsi vastaaja samassa tarkoituksessa mainitsi Työmies Pekka Turusen, jotka kaikki hyvämaineisina ja muutoinkin esteettöminä saivat vannoa vierasmiesvalan, minkä jälkeen he valan arvosta muistutettuina ja erikseen kuulusteltuina, kertoivat:
1 Juhana Henricius: että vierasmies asuu vastaajan talossa ja tietää hyyskä olevan liian pienen joten se pian täyttyy kun vastaaja vaan kerran kuukaudessa on sen puhdistuttanut ja asukkaiden on sen vuoksi täytynyt tehdä tarpeensa lattialle ja penkille hyyskässä; sekä että myös pihamaa on siivoton. Ei muuta. Astui ulos.
2 Wilhelm Hyttinen: todisti yhtäpitävästi edellisen vierasmiehen kanssa hyyskästä ja sen puhdistamisesta ja sanoi talossa olevan ainoastaan yhden senlaisen vaikka talossa asuu lähes seitsemänkymmentä henkeä sekä että niin suurelle joukolle on mahdotonta pitää yhtä hyyskää puhtaana mutta ettei vierasmies tiedä jos piha talvisaikana on siivottomampi kuin muidenkaan pihat. Astui ulos.
3 Petter Turunen: että vastaajan hyyskä on siivoton ja sietäisi puhdistaa useammin kuin kerran kuukaudessa kuten vastaaja tähän asti on tehnyt sekä että myös pihamaa on huonossa siivossa. Wierasmies astui ulos.
Sittenkuin vastaaja oli anonut anteeksi huolimattomuutensa ja luvannut tästälähtien pitää puhtaudesta parempaa huolta, käskettiin asianomaiset astumaan ulos ja Oikeudessa
Määrättiin:
Että päätös tässä asiassa julistetaan Raastuvan Oikeuden kokouksessa Maanantaina tämän kuun 16 päivänä, jolloin asianomaiset tulkoot Oikeuteen saapuville jos he luulevat etunsa sitä vaativan. Julistettiin.
Seuraavan viikon normaaliin maanantai-istuntoon oli kertynyt niin paljon vekselivelkoja ja muita tärkeitä asioita, että pari vähäpätöisempää juttua hoidettiinkin vasta tiistaina.
Wuonna 1885. Maaliskuun 17 päivänä kokoontui Raastuvan Oikeus Joensuun kaupungissa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nysten sekä Neuvosmiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen.
Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nysten.
– –
§:2
Kun Raastuvan Oikeus nyt uudelleen käsiteltäväksi otti tämän kuun toisena päivänä pidetyssä kokouksessa pöytäkirjan §:9 alle viimeksi esillä olleen, mutta siihen merkityn syyn vuoksi täksi päiväksi lykätyn asian, jossa virallinen syyttäjä kaupungin viskaali Niilo Henrik Aschan on, polisi Josef Leväisen ilmiannosta, syyttänyt maalari Juhana Koljosta, tästä kaupungista, siivottomuudesta, tulivat mainitut aset kukin itse huudettaessa saapuville.
Edelliset pöytäkirjat asiassa luettua käskettiin aset astumaan ulos, kunnes oikeudessa keskusteltiin ja tehtiin seuraava
Päätös:
Tämän asian on Raastuvan Oikeus lopullisesti tutkinut ja katsoo kohtuulliseksi tällä kertaa vapauttaa vjan laillisesta edesvastauksesta, mutta velvoitetaan, hänelle siinä suhteessa nyt määrätyn viidenkymmenen markan uhkasakon haastolla, ei ainoastaan kahden viikkokauden kuluessa tästä päivästä lähtien taloonsa rakentamaan eri hyyskän jokaiselle kymmenelle hengelle, mutta myös vähintäänkin joka toinen viikko ne puhdistamaan ja aina sisästä siistinä pitämään. Julistettiin. Aika ja paikka edellä mainitut.
J. A. Nystén
J. Nousiainen S. Hirvonen
Juhana Koljonen asui Joensuun korttelissa 21 tontilla numero 4. Nykyään sitä vastaa Torikatu 29 / Niskakatu 6. Vuoden 1885 henkikirjasta näkyy, ettei kiinteistön virallinen väkiluku nouse edes likelle väitettyä seitsemääkymmentä. Tosin henkikirjaan ei aina merkittykään kaikkia vikkelästi vaihtuvia alivuokralaisia saati muita satunnaisia käypäläisiä. Henkikirjaan on merkitty tontille 4 maalari Juhana Koljonen, vaimo Anna ja yksi poikalapsi sekä kahdeksan vuokralaista perheineen:
Nimen perässä oleva kaksinumeroinen luku viittaa syntymävuoteen. Lyhenne h tarkoittaa vaimoa, b lapsia ja grk kreikanuskoista. Lasten kohdalla ilmoitetaan ensin poika- ja sitten tyttölapset.
Lähteitä:
Kansallisarkiston digitoidut aineistot. Joensuun henkikirja 1885.
KA Jns Ca:26 Joensuun RO:n varsinaisasiain pöytäkirjat 1885 I.
Könönen, T. 1904: Joensuun kaupunki vuosina 1848–1898. Joensuu.
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: "Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat." Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti "pikku keisariksi". Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana monessa paikassa ja oli monessa mukana.
Josko h:ra Olsen tullee höyrysahaa Kemissä rakentamaan, taikka jos puut vietäneen Ruotsimaalle, sitä ei vielä tiedetä. Kuitenkin sanotaan h:ra Olsenin äskettäin ostaneen Torvisen ja Rautiolan maat Kemissä.
On kummasteltu, että kuin maan omat asukkaat ovat saaneet maksaa 8:kin penniä kuutiojalalta, edellämainittu muukalainen on saanut ostaa hirsiä ylläsanotulla halvalla hinnalla.
Suomalainen Wirallinen Lehti kirjoitti 12.11.1872 äskeisestä Oulun Wiikko-Sanomien uutisesta ja täydensi sitä oululaislehdelle tulleesta yksityisestä kirjeestä:
Kemistä kirjoitetaan, että herra Olsen, norjalainen, ynnä useiden muiden norjalaisten kanssa, on tullut sinne asumaan ja aikoo ryhtyä isoihin hankkeisin sahaliikkeen y.m. suhteen. Hänen palvelijansa ovat jo liikkeellä ja elämänsä on kuin vähäistä hovinpitoa. Rahaa alkaa levitä maahan, vaikka kirjoittaja ei vissiin tiedä sanoa, onko koko tuo homma täyttä tolkkua vaiko ainoastaan kokemattoman yritystä.
Nimimerkki Kemiläinen kirjoitti Oulun Wiikko-Sanomissa 3.5.1873 paikkakuntalaisten toiveista:
– – täytyy kiireessäni ottaa pännä käteen ja nokkia myöden usiamman pyynnöstä antaa tietoa täältä uutisista, kuin nyt yleisöllä on paljon puheena Kemin uuden kaupungin rakennuksesta, ja tänä vuonna tänne tulleen ulkolaisen herra Olsen'in isoista toimista. – – Arvellaan herra Olsen'in ensi kesänä tarvitsevan työ-toimissaan 5 eli 6 tuhatta miestä, jossa lankeaa suuri rahasumma tälle perälle, että ei ole meillä mitään muuta sanottavaa herra Olsen'in toimista, kuin syy suuresti kiittää – – ja saamme toivottaa, että hänen työnsä ja toimensa tulis menestymään ja että hän tulis olemaan ja asumaan meidän kanssamme tulevia aikoja, niin astuisi jonkun askeleen edespäin meidän pohjanperä siveyden sekä varallisuuden tiellä, ja tulisimme näkemään, että Kemin uusi kaupunki, joka nyt on alussa, niin nousis äkkiä, ja tulis vilkas meri- ja maakunnan liike. – – Jos herra Olsen vain sais sahan kaupungin rannikolle rakentaa, jossa toivossa useampi on.
Toive toteutui, ja "Olsenin hommasta" tuli totta. Englantilaisen Steweni Olsen & Co. -yhtiön osakas Terje Olsen oli saanut Suomen kansalaisuuden ja osti kirjoittajan isänisän isältä Junton tilan n:o 11 Kemin pitäjän Lautiosaaren kylästä. Sen jälkeen Olsen vuokrasi tilan 50 vuodeksi norjalaiselle herra J. N. Fleischerille, joka edusti Holst & Fleischer -yhtiötä. Fleischer sai 29.7.1873 maaherralta luvan rakentaa kuusikehäinen, hienoteräinen höyrysaha Karihaaran saarelle. Sahayhtiön nimeksi tuli Kemi Ångsågs Ab – Kemin Höyrysaha Oy. Tämä niin sanottu Olsenin homma alkoi korkeasuhdanteen aikana ja vilkastutti Kemin seudun ja Peräpohjolan talouselämää. Lehdissä kerrottiin Terje Olsenin rustaavan ahkerasti uutta kaupunkiaan ja maksavan työntekijöille huippupalkkoja.
Sahan toiminta alkoi varsinaisesti maaliskuussa 1874, jolloin työntekijöitä oli 139. Huhtikuun lopulla työväkeä oli jo 418 ja elokuun lopulla 539. Sen jälkeen työntekijämäärä kääntyi laskuun.
Höyrysaha ajautui vararikkoon vuonna 1877 osittain Olsenin huonon taloudenpidon mutta myös sahojen yleisten vaikeuksien takia.
Todellista Collan öljyä Collanöljy-tehtaasta Tukholmassa, perustettu 1880 (ainoa maailmassa), (5 kultamitallia, 7 kunniakirjettä) Jalkineitten säästämisainetta. Jalkineet, ajokalut, koneremmit ja ylipäänsä kaikki nahkatavarat Collanöljyllä voideltuna tulevat pehmeiksi, vettäpitäviksi ja moninkertaisesti kestävimmiksi. Myytävänä Tampereella paljottain ja vähittäin Rohdoskauppa-Osakeyhtiössä, Kauppatorin varrella (Commercén talo).
Collan-öljy. Valmistaja Terje Olsenin perustama Collan-Olje-Fabriken. Kuva: Alf van Beem, Public domain, via Wikimedia Commons. |
Yleiskatsaus saadaan parhaiten Salmen kartanon (omist. maanviljelijä Olsson) puutarhasta länsi rannalta. Näköala erittäin laaja loppumattomien metsien yli. Talon kohdalla on keskellä järveä kuuluisa ahvenenonkimispaikka. Järven hauskin osa on pohjoispää, vuonon tapainen lahdeke, vesi tummaa, korkeat rantatöyräät kasvavat järeää vanhaa mäntymetsää. Iltavalo edullisin.
![]() |
Kartasta voi seurata reittiä Högforsilta Janakkalaan. Osa C. W. Gyldénin 1864 laatimasta kartasta. Kartan lähdetiedot jutun lopussa. |