9. syyskuuta 2021

Taitavat Björkfeltin naiset

Sauvon kudontakoulun johtajattarella Eva Björkfeltillä oli kolme veljeä ja viisi aikuiseksi elänyttä sisarta. Kaikki sisaret olivat jollain tavalla mukana Sauvon kudontakoulun toiminnassa.
 
Gustava Lillberg (1803–1894)
 
Gustava oli lapsuudenkodistaan lähdettyään piikana Paraisilla ja muutti sitten vuonna 1822 Sauvoon tätinsä Eva Hellmanin luo. Sisar Eva oli sieltä vähän aiemmin lähtenyt Benvikin kouluun. Vuonna 1824 Gustava avioitui jahtivouti Herman Henrik Hangelinin kanssa ja muutti Karunan Thomasböleen. Lapsia syntyi viisi, mutta vain vuonna 1827 syntynyt Herman Nikolai selvisi lapsuusiän taudeista. Jahtivouti Hangelin kuoli vuonna 1833, ja parin vuoden kuluttua Gustava solmi uuden avioliiton suutari Otto Lillbergin kanssa. Gustavan ja Oton esikoinen kuoli hänkin pienenä. Aikuisiksi selvisivät Otto Verner s. 1839, Adolf Viktor s. 1840 ja Amanda Gustava s. 1843.
 
Ensimmäisessä avioliitossa syntynyt Herman Nikolai Hangelin kävi Mustialan maanviljelysopistoa 1846–1848 ja oli sen jälkeen muun muassa kirjanpitäjänä Kärkkisten säterissä Karunassa. Vuosina 1852–1857 Hangelin oli majoitusmestari Suomen meriekipaasissa. Merkintöjen mukaan hän oli silloin leskimies. Toisen avioliiton lapsista Otto Verner asui itsellisenä Karunassa, Adolf Viktorista tuli suutarimestari Turkuun ja Amanda Gustava avioitui kauppalaivuri Anders Enok Henrikssonin kanssa.
 
Gustavan nimi mainitaan useimmissa Sauvon palkinnonsaajien luetteloissa. Vuonna 1839 Otto Fock lähetti Sauvosta 36 kutojan kangasnäytteet ja kiitti saatekirjeessään erityisesti Gustava Lillbergiä. joka oli kyseisen vuoden aikana kutonut 82 1/2 kyynärää 4. luokan palttinaa. Fockin mukaan Gustava oli myös vuosittain maksua vastaan kutonut kangasta Turun kehruukoulun toimittamasta langasta. Gustavan pätevyydestä on osoituksena se, että hänet nimitettiin Evan kuoltua Sauvon koulun väliaikaiseksi johtajattareksi.
 
Anna Björkfelt (1806–1874)
 
Anna oli Eva Björkfeltin sisarista nuorin. Vuodesta 1829 hän oli piikana Tapilan kartanossa Sauvossa. Vuonna 1849 alkavassa rippikirjassa hänen tittelikseen on merkitty neito (jungfru) ja etunimeksi Johanna – ilmeisesti työtehtävät olivat muuttuneet tavanomaisia piian töitä hienommiksi. 1850-luvun alussa Annasta eli Johannasta tuli Tapilan taloudenhoitajatar.
 
Anna Björkfelt sai kudonnaisistaan palkintoja jo koulun toiminnan alkuvuosina. Hän oli Sauvon kiertävän koulun ensimmäisiä oppilaita ja sai vuonna 1831 parin muun oppilaan ohella Talousseuralta hopealusikan "suuren kelwollisuutensa tähden waimollisissa toimituksissansa Kehrohuonessa". Kutomista näyttää Annan lisäksi harjoittaneen moni muukin Tapilan piika. Isäntäväki suhtautui myönteisesti Talousseuran ajatuksiin maaseudun elinkeinojen kehittämisestä, ja olivathan taitavat kutojat talonkin kannalta hyödyllisiä. Kartanon vuodesta 1855 omistanut Nils Otto von Bonsdorff oli myös Sauvon koulun johtaja Otto Fockin luovuttua tehtävästä vuonna 1853.
 
Anna oli arvostettu työntekijä. Tapilan laamannitar Ulrika von Bonsdorff (1781–1855) lahjoitti taloudenhoitajattarelleen hopeisen taskukellon, ja vuonna 1862 Anna sai hopeisen kahvikannun kunnianosoituksena pitkästä palveluksesta Tapilassa. Hän oli jo aiemmin saanut isäntäväeltään hopeisen kermanekan.
 
 
 
Kuva: Lundgren Olof Robert, v. kahvikannu; Suomen Talousseuran palkintokahvikannu. Finna fi. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0. Anna Björkfelt sai kannun pitkäaikaisesta palveluksesta Tapilassa. Myös hänen saamansa kello, hopealusikka ja kermanekka on lahjoitettu Turun museokeskukselle. Lahjoitustiedoista käy ilmi, että Anna oli saanut kermanekan 16 vuoden uskollisesta palveluksesta.

 
 
Kahvikannun saadessaan Anna oli ollut talossa yli 30 vuotta, mutta jatkoi vielä senkin jälkeen taloudenhoitajattarena. Hän kuoli kuumeeseen 67-vuotiaana 15.2.1874.
 
Hedvig Blomqvist (s. 1797) ja tytär Edla Andström (1827–1901)
 
Evaa kolme vuotta nuorempi Hedvig Björkfelt vihittiin Paraisilla vuonna 1826 avioliittoon kirvesmies Carl Blomqvistin kanssa. Paraisilla syntyivät kaksoset Carl ja Edla Hedvig 2.6.1827. Poika kuoli ilmeisesti pienenä. Turussa syntyivät Carl Vilhelm 1829, Anders Johan 1832 ja Clara Gustava 1836.
 
Tytär Edla tuli Sauvon Tapilaan vuonna 1843. Ammattina oli ensin piika ja myöhemmin kamarineito (kammarjungfru). Vuonna 1858 hän sai Talousseuralta kullatun hopeisen ruokalusikan erinomaisesta taitavuudestaan hienojen kankaiden kutojana. Työnantaja palkitsi hänet pitkäaikaisesta palveluksesta Talousseuran myöntämällä hopeisella sokerikolla vuonna 1862.
 
Vuonna 1868 Edla meni naimisiin Johan Imanuel (Emanuel) Andströmin kanssa ja muutti Turkuun. Hän oli silloin jo 41-vuotias. Andström oli Edlaa yhdeksän vuotta nuorempi ja ammatiltaan meritullivahtimestari, myöhemmin isännöitsijä.
 
Andströmin pariskunnalta ei jäänyt rintaperillisiä. Vuonna 1897 puolisot tekivät keskinäisen testamentin ja määräsivät, että toisen kuoltua jälkeenjäänyt puoliso saa pesän hallintaansa. Pariskunnan tai ainakin Edlan sydäntä lähellä oli pakanalähetys: testamentissa säädettiin, että jos vaimo kuolee ennen miestään, mies lahjoittaa omaisuudesta 3000 markkaa pakanalähetykselle. Edla kuoli 4.2.1901, ja yhdeksän vuoden leskeyden jälkeen vuonna 1910 Johan Imanuel Andström solmi avioliiton Ida Augusta Törnin kanssa.
 
Edlalla oli ollut läheinen suhde tätiinsä Anna Björkfeltiin, olihan heillä yli 20 yhteistä työvuotta Tapilassa. Anna oli jättänyt Edlalle saamiaan palkintoja, mikä käy ilmi Turun Sanomien uutisesta vuonna 1919. Leskirouva Ida Augusta Andström lahjoitti silloin puolisonsa Johan Imanuel Andströmin jälkisäädöksen mukaisesti Turun kaupungin historialliselle museolle Annan Talousseuralta ja Tapilasta saamat hopeaesineet, Edla Blomqvistin hopealusikan ja sokerikon sekä Johan Imanuel Andströmin majuri A. von Bondsdorffilta pitkäaikaisesta palveluksesta saaman kermamaljakon kauhoineen.
 
Ei ole selvinnyt, mikä palvelussuhde Andströmillä oli von Bonsdorffien kanssa.
 
Ulrika Sjöström (s. 1799) ja tytär Gustava Vilhelmina
 
Ulrika Björkfeltin puoliso oli Carl Sjöström, s. 1785, muonatorppari ja myöhemmin Kurun torppari Paraisten Holmossa (Mielisholm). Lapsia syntyi kolme: esikoisena Gustava Vilhelmina vuonna 1834, sitten Johan Ulrik 1837 ja nuorimpana vuonna 1840 Carl August, joka kuoli pienenä.
 
Carl Sjöström kuoli vuonna 1847, ja Ulrika eli sen jälkeen itsellisenä leskenä Paraisilla. Ulrikan kangasnäytteitä on lähetetty Sauvon kautta, ja hän sai useita Talousseuran palkintoja. Tytär Gustava Vilhelmina lähti vuonna 1850 oppilaaksi Sauvon kudontakouluun ja poika Johan Ulrik palveluspaikkoihin. Gustava Vilhelmina palasi Paraisille jo 1851 ja palveli piikana eri taloissa.
 
Marian tyttäret Eva Lovisa ja Wendla Serafia Westerholm
 
Eva Björkfeltin sisarista vanhin, Maria (1789–1850), oli päätynyt emännäksi Paraisten Västermäloon. Kaksi hänen tyttäristään tuli oppilaiksi Sauvon kouluun. Eva Lovisa, s. 1825, muutti Karunaan 1845 ja oli rippikirjan mukaan piikana tätinsä Evan luona Ruskullan Mellangårdissa vuodesta 1846. Hän lienee ollut Evan oppilas jo silloin, sillä hänet palkittiin 64 kyynärän 3. luokan kudonnaisesta vuonna 1847. Kouluun hänet on merkitty vuonna 1849. Wendla Serafia, s. 1834, tuli Paraisilta vuonna 1851. Molemmat tytöt ottivat sukunimen Westerholm.
 
Eva Lovisa meni vuonna 1853 naimisiin turkulaisen kirvesmiehen oppipojan Johan Ludvig Karlssonin kanssa. Häät pidettiin kudontakoululla Kärkniemessä, minkä jälkeen pariskunta muutti Turkuun. Samana vuonna avioitui myös sisar Wendla Serafia. Hänen puolisonsa oli Stor Tiivilän leskeksi jäänyt isäntä Gustaf Reinhold Nordström Karunasta.
 
Lähteitä:
ÅAB FHS, B I 21, B I 24, D XVI 3.
KA Sta, Gs: 38 Suomen talousseuran tilitykset tositteineen 1847.
Turun Wiikko-Sanomat 16.4.1831, Åbo Underrättelser 20.11.1862, Åbo Tidning 5.2.1901, Suomen Wirallinen Lehti 21.3.1901, Turun Sanomat 5.7.1910 ja 8.10.1919. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
Turun museokeskus. Tutkija Kari Hintsalan tiedonanto 30.8.2021.
SSHY. Jäsensivut.


Ei kommentteja: