7. lokakuuta 2021

Hämäläisiä sotavanhuksia

Suomen sodan veteraanien lukumäärää ja elinoloja alettiin selvittää 50 vuotta sodan jälkeen, ja sanomalehdissä julkaistiin uutisia eri puolilta maata löytyneistä sotavanhuksista. Vuonna 1858 perustettiin komitea keräämään varoja heidän auttamisekseen. Avustusta saaneiden luetteloita julkaisivat blogikirjoituksissa 16.9. ja 30.9. mainittujen lehtien lisäksi muun muassa Åbo Underrättelser 6.5.1859 ja Suomen Julkisia Sanomia 13.2.1860. Hämeen läänin veteraaneista on tietoja myös Hämeen lääninkanslian arkistossa. Seuraavassa poimintoja muutamista pitäjistä ja linkit veteraaneista kirjoitettuihin lehtiuutisiin:

Janakkala: Erik Simonpoika Kratz, s. 1779, ja Petter Jaakonpoika Tång, s.1778.
Hattula: Isak Skön, s. 1783, Henrik Ulf, s. 1785, Erik Borg, s. 1785, Matts Ahl, Gustaf Smed, Anders Böök.
Hauho: Erik Klén, s. 1781, Mikkel Flink, s. 1788, Johan Lindberg, s. 1783.
Loppi: Johan Färm, josta kerrottiin blogikirjoituksessa 26.3.2020.
Renko: Thomas Tropp, s. 1783.
Tammela: Johan Forsberg, s. 1783, Jakob Flink, s. 1781, Erik Berg, s. 1791, Carl Malmström.

KA Hml Hämeen lka, Be: 10 Muut luettelot. Rengossa oli elossa yksi Suomen sodan veteraani. Samaan aikaan kerättiin tietoja myös sodissa 1828–1829 ja 1830–1831 taistelleista.

 
Renkoon asettunut Tuomas Tropp oli syntynyt Tammelassa 1783. Hänet otettiin vuonna 1804 reservin sotilaaksi Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppaniaan. Sodan aikana hän palveli Viaporissa ja sai eron linnoituksen antauduttua. Hyvän laulutaitonsa ansiosta Tropp valittiin Rengon lukkariksi vuonna 1823. Kun Troppin terveys heikkeni, hänellä oli lukkarintyössä apulaisena oma poika Carl Gustaf Tropp. Tuomas Tropp kuoli 17.5.1859.

Tammelasta mainitaan lehdissä kolme veteraania. Jaakko (Jakob) Flink palveli Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentissä Everstiluutnantin komppaniassa ja haavoittui Siikajoella. Samassa komppaniassa palveli Juho (Johan) Forsberg, joka oli ennen Suomen sotaa ollut vuoden 1807 Pommerin sodassa ja haavoittunut siellä. Erkki (Erik) Berg palveli Leskikuningattaren henkirykmentissä eversti­luutnantti Nordenstamin komppaniassa. Sodan aikana sekä Forsberg että Berg olivat Viaporissa. Erik Berg jäi sodan jälkeen Ruotsin sotaväkeen ja kävi Norjan sodan, sai eron Ruotsista 1820 ja meni samana vuonna Suomen jääkäreihin, missä palveli vuoteen 1827. "Nyt hän on kurjassa tilassa. Saapi saman werran eläkerahaa sotamiestenkassasta kuin edellinenkin [Forsberg, 5 ruplaa 75 kopeekkaa] sekä wähä waiwaisten apua pitäjästä." Lääninkanslian ja avunsaajien luetteloissa mainitaan Tammelasta edellisten lisäksi Carl Malmström.

Hauholla oli vuonna 1858 elossa kolme Suomen sodan veteraania. Erik Klén, s. 1781, oli otettu reservin sotamieheksi Sotjalan kylän talojen Niuran, Tarrin ja Puskan ruotuun, ja vakinainen sotamies hänestä tuli vuonna 1807. "Tappeluksissa oli hän sodan aikana Okeroisissa, Ulwilan kirkolla, Yppärillä, Sundbyyssä ja Siikajoella. Haawoitettiin kiwääri luotilta, josta hän wielä ontuu." Sodan jälkeen Klén palveli 15 vuotta Heinolan pataljoonassa. Eläkkeensä lisäksi hän hankki lisäansiota suutarintöillä, mutta oli vanhemmiten välillä joutunut turvautumaan ihmisten armeliai­suuteen.

Mikkel Flink, s. 1788, oli vuodesta 1805 rumpalina Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä. Hän kertoo selvinneensä taisteluista vammoitta. Hänellä oli sotilasajasta todistuksena vain värväystodistus, sillä kun sotilaita oli käsketty Kemissä jättämään aseensa, heidät oli laskettu pois ilman minkäänlaisia todistuksia. Flinkillä ei ollut eläkettä ja Klénin tavoin hän oli tehnyt suutarintöitä niin kauan kuin kykeni. Sen jälkeen hän oli saanut apua poikapuoleltaan, joka oli urkujensoittaja Hämeenlinnassa.

Vuonna 1783 syntynyt Johan Lindberg otettiin Adlercreutzin rykmenttiin vuonna 1803. Sota-ajan hän oli Viaporissa ja palveli sen jälkeen kuusi vuotta "uudessa väessä" Hämeenlinnan pataljoonassa. Lindbergilläkin oli sotapalveluksesta todisteena vain värväyskirja, joten hänkin oli jäänyt vaille eläkettä. Hän oli hankkinut elantonsa nikkarina, mutta oli vanhemmiten sokeutunut. Elatuksesta vastasivat vanha vaimo ja lapset.

Mehiläinen-lehdessä 1.6.1859 kerrotaan sotavanhuksille kootun rahasumman käytöstä. Vuonna 1859 jaettiin yhteensä 1 879 ruplaa. Hämeen läänissä avustusta sai 106 veteraania, yhteensä 223 ruplaa. Lehti toteaa, että "lämpimästä kädestä annetut ja jollonkullun jaetut ruplat owat wain hetken awuksi". Muuten vanhukset jäivät köyhäinavun varaan.

Lähteitä:
KA Hämeen lka, Be: 10 Muut luettelot. (Aineisto on digitoituna SSHY:n jäsensivuilla: Lääninhallitukset, Hämeen lääninhallitus, Luetteloita).
Åbo Underrättelser 6.5.1859 no 34 s. 5, Suomen Julkisia Sanomia 13.2.1860 no 13. Hämäläinen 26.11.1858 no 13 s. 1, 3.12.1858 no 14 s. 2. Sanomia Turusta 23.11.1858 no 47 s. 2. Mehiläinen 1.6.1859 no 6 s. 141.

Ei kommentteja: