4. marraskuuta 2021

Rökmanit ja Domanderit

 Maria Amanda Rökman
 
Benvikin neito Ulrika Domanderin ja nahkuri Simon Mellströmin lapsista eli aikuiseksi vain 15.2.1834 syntynyt Maria Amanda. Kummeina olivat leskirouva Christiana Montell, nahkuri Matts Wiander vaimonsa Maria Catharina Salénin kanssa, kauppias Otto Vilhelm Salén ja äidin velipuoli Adolf Fredrik Domander.

Maria Amanda oli ripillepääsyn jälkeen ollut muutaman vuoden "Saimaan kanavalla" enonsa Adolf Fredrik Domanderin luona. Toukokuussa 1853 hän muutti Helsinkiin ja siirtyi marraskuussa Suomen Kaartin seurakuntaan. Piikana elantonsa ansainneelle Marialle syntyi kaksi aviotonta lasta: Fanny Maria 8.9.1856 ja Frans Emil (myös Selim) 9.4.1858. Perhe palasi Helsingin seurakuntaan vuonna 1858, ja Maria Amandalle syntyi vielä tytär Emilia 10.7.1860.

Syksyllä 1862 Maria Amanda vihittiin vanhemman aliupseerin Fredrik Rökmanin kanssa. Fredrik Rökman oli syntynyt Hattulassa 27.9.1805 ja oli runsaat 28 vuotta Maria Amandaa vanhempi. Rökmanin ensimmäinen puoliso Maria Matintytär oli kuollut elokuussa 1860 Kalvolassa, missä Rökmanit omistivat Heinun kylässä sijaitsevan Simolan talon. Marian sanotaan oleskelleen "maalla" jo vuodesta 1841. Kaikki ensimmäisessä avioliitossa syntyneet seitsemän lasta olivat menehtyneet ennen äitiään. Puolison jälkeen suoritetussa perinnönjaossa Fredrik Rökman lunasti Simolan kokonaan itselleen sivuperillisiltä eli vaimon sisaruksilta ja luopui talosta pian sen jälkeen.

Fredrik Rökmanilla oli pitkä sotilasura ja hänet palkittiin useilla kunniamerkeillä. Vuonna 1824 hän oli mennyt tarkk'ampujaksi Suomen harjoituspataljoonaan, josta myöhemmin tuli Suomen Kaarti. Nuorempi aliupseeri hänestä tuli 1836 ja vanhempi aliupseeri 1856. Vuonna 1865 Rökmanista tuli pataljoonan rustmestari eli varusmestari.

Fredrik Rökmanille ja Maria Amandalle syntyi avioliitossa neljä lasta: Fabian Fredrik 8.1.1863, Svante Jeremias 10.6.1866, Edvin Eusebius 14.8.1869 ja Edit Agnes 4.1.1872. Svante Jeremias kuoli kuusivuotiaana vuonna 1872.

Rustmestari Fredrik Rökman kuoli 71-vuotiaana vuonna 1877. Leski ja alaikäiset lapset Edvin, Emilia ja Edit saivat hänen jälkeensä avustusta sotaväen leski- ja orpokassasta. Kaksi pojista, Frans Selim ja Fabian Fredrik lähtivät sotilasuralle. Maria Amanda muutti muiden lasten kanssa Helsingin seurakuntaan vuonna 1888.

Maria Amanda oli ollut puolisonsa kuollessa vasta 43-vuotias. Hän kuoli halvauk­seen 69-vuotiaana 23.9.1903. 
 
 
 
Suomen kaartin pataljoonan vuonna 1845 käyttöön otettu univormu. Sävylitografia, Godard Q. des Augustins, kaivertaja. 1850-luku. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. CC BY 4.0.

 
Sepänpojista tuli seppiä

Ulrika Domanderin isäpuoli Erik Domander oli kyläseppä Hämeenlinnan maalais­kunnan Hätilässä. Ulrikan äidin Marian kanssa oli syntynyt neljä poikaa, pienenä kuolleet Erik ja Karl Gustaf sekä aikuisiksi eläneet Adolf Fredrik, s. 5.3.1814, ja toinen Erik, s. 26.3.1820. 
 
Adolf Fredrik Domander

Adolf Fredrik aloitti koulunkäynnin Hämeenlinnan triviaalikoulussa 1820 ja kävi koulua vuoteen 1824. Hän valitsi kuitenkin sepän ammatin ja olikin työssään pätevä, sillä hänestä tuli seppämestari Suomen tie- ja vesilaitosten palvelukseen.

Vuonna 1838 sepänkisälli Adolf Fredrik Domander muutti Leppävirralle Taipaleen kanavan rakennustyömaalle. Hän palasi Hämeenlinnaan vuoden 1853 alussa mutta työskenteli ajoittain "kanavalla". Heinäkuussa 1845 nyt jo seppämestarin arvon saanut Adolf Fredrik avioitui Hirvensalmella 1820 syntyneen Johanna Ulrika Relanderin kanssa, ja 4.11.1846 syntyi ensimmäinen lapsi, joka kastettiin isänsä mukaan Adolf Fredrikiksi. Perhe muutti Kajaaniin vuonna 1847. Siellä syntyivät Karl Villiam 7.11.1848 ja Johanna Kristiina 17.5.1851. Nuorin lapsi Fanny Maria syntyi 12.1.1863 Mikkelissä, jonne perhe oli muuttanut 1853. Adolf Fredrik Domander kuoli 5.4.1866 vain 52-vuotiaana.

Seppämestari Domanderin lapset menestyivät hyvin. Vanhimmasta pojasta, isänsä kaimasta Adolf Fredrikistä tuli apteekkari ja postinhoitaja Mäntyharjulle. Johanna Kristiina, joka avioitui lääninkonttoristi Krogeruksen kanssa, toimi puolisonsa kuoltua vuosikymmeniä kirjastonhoitajana Mikkelissä. Fanny Maria oli kansa­koulunopettaja ja Karl Villiam kontrollööri.

Erik Domander

Myös vuonna 1820 syntyneestä Erik Domander nuoremmasta tuli seppä. Hän asui koko ikänsä kotikylässään Hätilässä, ja hänellä oli pajassaan vuosien mittaan useita oppipoikia. Vuonna 1844 Erik avioitui Urjalasta kotoisin olleen Ulrika Fredrikintyttären kanssa. Lapsia ei pariskunnalle syntynyt. Molemmat aviopuolisot sairastuivat lavantautiin ja kuolivat runsaan viikon välein heinäkuussa 1867.



Lähteitä:
 
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Uusi Suometar 19.3.1877 no 34. Suomalainen Wirallinen Lehti 8.9.1877 no 107. Mikkelin Sanomat 11.10.1898 no 117. Åbo Underrättelser 23.9.1903 nr 258. Lördagen 18.10.1919 no 42. Hufvudstadsbladet 17.8.1930 no 219.
Väänänen, Kyösti: Mikkelin kaupunginkirjasto 1864–1964, s. 42. Mikkelin kaupungin kirjastolautakunta. Mikkeli: 1968. Linkit tekstissä.

Hämeenlinnan Triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799–1841. Uudelleen toimittanut Seppo Myllyniemi. Hämeenlinnan Sukututkimusseuran julkaisuja 3. Hämeenlinna: 2004.

SSHY. Jäsensivut.


Ei kommentteja: