27. lokakuuta 2022

Kaks kisälliä kerran

Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksit­täis­tilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lauta­miehinä toimivat Abra­ham Juhon­poika Ilmasti Koiviston Maks­lahden kylästä, Paavo Tuomaan­poika Tikka Johanneksen Tikka­lan kylästä, Sakari Joosepin­poi­ka Samu­li Koi­vis­ton Saa­ren­pääs­tä, Yrjö Paa­von­poika Manno­nen Koi­vis­ton Manno­lasta, Erkki Matin­poika Kesä­läi­nen Johan­neksen Han­nuk­ka­lasta, Abra­ham Matin­poika Airikka Johan­nek­sen Räihä­lästä ja Risto Matin­poika Ratia Koi­vis­ton Humal­joelta. Ensim­mäi­senä kärä­jä­päi­vänä esiin as­tui kaksi käsi­työ­läis­tä, jotka haki­vat käräjä­kunta­laisten läsnä ollessa pää­syä Koi­vis­ton pitäjän­käsi­työ­läi­seksi. 

 


Kuvakooste Koivistolta. Kuvaaja Kalle Mannonen, 1930-luku.
Museoviraston kuvakokoelma. CC BY 4.0.


 5 §, Anders Patanen

Räätälinkisälli Anders Andersinpoika Patanen esitti oikeudelle kirkko­herra Jakob Herman Sirénin 1.12.1860 antaman maine­todis­tuksen, josta kävi ilmi, että Anders oli syntynyt 20.4.1831, oli hyvä­maineinen ja taisi kristin­opin tyydyt­tä­västi. Hakija esitti toi­sen­kin, kirkko­herra Sirénin, kruu­nun­nimis­mies Oscar Cajan­derin ja kesti­kie­vari Jere­mias Armi­sen alle­kir­joit­taman todis­tuksen, jonka mukaan Pata­nen oli tehnyt heille eri­näi­siä vaat­teita ja oli onnis­tunut työs­sään tilaa­jien vaati­musten mukaisesti. 

Seuraavaksi kuultiin paikalle saapuneita käräjä­kunta­laisia, jotka vastus­tivat hake­musta yksi­mieli­sesti, koska hakija oli ylet­tö­män perso väkeville juomille (vore be­gifven på o­mått­ligt bruk af starka drycker). Patanen myönsi käräjä­kunta­laisten huomau­tuksen aiheel­li­seksi mutta vakuutti luopu­vansa täst­edes juop­pouden paheesta (vore sinnad härefter upphöra med drycken­skaps lasten).

Patasen vakuuttelu ei tuottanut tulosta. Juoppou­den paheen lisäksi kan­tona kas­kessa oli se, ettei hakija ollut osoit­ta­nut hal­lit­se­vansa räätälin amma­tissa tar­vit­tavia tai­toja. Siitä syystä kihla­kunnan­oikeus ei katso­nut voi­vansa kiinnit­tää hake­muk­seen asian­mukaista huo­miota (kan Härads Rätten ej fästa till­bör­ligt af­seende å an­sökningen). 


6 §, Nikodemus Wahlqvist

Ulosoppinut nikkari (snickare utlärlingen) Nikodemus Matinpoika Wahlqvist esitti 18.2.1850 päivätyn todis­tuksen, jossa hamina­lainen nikkari­mestari Carl Lundgrén vahvisti Wahl­qvistin olleen oppi­vuotensa hänen opissaan. Hakija esitti myös pastori Karl Reinhold Bons­dorffin 25.1.1858 alle­kirjoit­taman muutto­todistuksen, jonka mukaan hakija Wahl­qvist oli syntynyt 25.1.1827, oli palvellut mat­ruusina Suomen meri­ekipaasin toi­sessa komp­paniassa sekä oli rehel­linen, hyvä­maineinen ja ehtool­li­sella käypä.

Pitäjäläiset vastus­tivat tätäkin hake­musta, koska hakija oli siinä määrin väki­juomien perään, ettei hän ollut kyke­nevä työn­tekoon. Kruu­nun­nimismies Martelin vahvisti tiedon, eikä hakijalla­kaan ollut vastaan sano­mista. Niinpä tämäkin hakemus tuli kihla­kunnan­oikeudessa hylätyksi.


Keitä kisällit olivat?

Anders Andersinpoika Patasen taustan selvittely lähti aluksi väärille rai­teille, sillä muuan Antti Antin­poika syntyi samana päivänä Sorta­valan maa­seura­kunnassa. Sukunimi ei ollut sama, mutta kerrankos se käsityöläisellä vaihtui. Koiviston rippi­kirja 1856–1865 kuitenkin paljasti totuuden: räätälinkisällimme oli syntynyt Narvassa ja muuttanut Koivis­tolle Pieta­rista vuonna 1857. Pietarin suomalaisen Pyhän Marian seura­kunnan rippi­kirjaan 1841–1850 Anders on merkitty räätälien joukkoon. Rippi­kirja­tiedoista näkyy, että hän pää­si ripille Pieta­rissa vuonna 1849. Andersin vanhemmat olivat lukko­seppä Anders Matin­poika Pata­nen Uudelta­kirkolta ja Anna Pekantytär Kyl­lö­nen Kuopiosta. 

Nikodemus Matinpoika Wahlqvist syntyi Valkealan Orava­lassa Hanskin tor­passa Matti Pekan­pojan ja Eeva Eliaksen­tyttären toisena poikana. Pari vuotta ai­kai­semmin vanhemmat olivat saa­neet pojan, joka sai nimen Syl­vester, ja kolme vuotta myö­hemmin heille syntyi tytär Magda­lena. Matin ensimmäinen vaimo Eeva Tuomaantytär oli kuollut toukokuussa 1823.



Lähteitä:

KA Mli Rannan tuomiokunta, C IIa:7 Koiviston ja Johanneksen varsinaisasiain pöytäkirjat 1861.

Ei kommentteja: