20. lokakuuta 2022

Markkinat – pahuuden pesä

Hämäläinen-lehden lukija Hauholta lähetti lehteen vuoden 1858 syysmarkkinoiden jälkeen pitkähkön vuodatuksen otsikolla "Markkinoista muutama sana". Kirjoittaja oli kiitollinen, että markkinat turmeluksineen taas tältä vuodelta olivat ohi, ja toivoi, että kokemuksesta otettaisiin opiksi.

Suoraan sanoen: markkinat, jos oikialla nimellä nimitetään, owat juomarien, warkaitten ja laiskain juhlat. Kukaan ei sanoko, että markkinat ovat tarpeelliset myywille ja ostajille. – – Jokainen pääsee hywin kaupunkiin tawaransa kanssa, jossa se tawallisesti wäliajoilla maksetaan korkeemmalla hinnalla kuin markkinoilla. Joka aika wuodesta kulkee ympäri maata Ostajia, jotka ostawat  hewoisia, eläimiä, woita, talia j. n. e. ja jos markkinoita ei olis, niin niitä kulkisi wielä enemmin ja semmoisiakin, jotka jokaisen omaan taloon tois heille suoloja, rautaa ja muuta, joka maamiehelle on tarpeellista – –.

Suurta ärtymystä kirjoittajassa herätti se, että palkolliset ja muukin väki pitivät markkinapäiviä juhlapäivinä ja jättivät silloin työnteon sikseen. Monet menivät vain tuhlaamaan vuosipalkkansa tai  perustelivat markkinoille menoa tekosyillä:

– – yksi renki, tästä syystä kysytty, wastasi oikein totisella mielellä, että hänen tarwittis ostaa pellawia, muutama naula tupakkaa ja saappaan puolianturat. Hän asui kuitenkin karwalin wieressä ja pellawa­maakunnan keskellä mutta wiisi peninkulmaa Hämeenlinnasta. – –
 
Juopottelu ja huono elämä ei jäänyt vain markkinapaikoille. Markkinoille menijät ja sieltä palaavat kulkivat isoissa joukoissa, ja jos matka osui sunnuntaille, saattoi kirkonmäellä olla enemmän kansaa kuin kirkossa, "semmoisia jotka eiwät woi kantaa päätänsä hartioillaan, waan se keikkuu herwoitoinna piiskaten rintaa nenällään".

Hauholainen valitti, että varsinkaan "palkolliset ja irtonaiset" eivät ymmärrä, että aika on rahaa. Jos markkinoihin tuhlattu aika käytettäisiin maanviljelykseen, olisi Suomi 50 vuodessa kuin yrttitarha.

– – Suomenmaassa pidetään 80 markkinata wuodessa, paitsi niitä kuin Tampereella pidetään erittäin omasta suostumuksesta kolme kertaa wuodessa. Jos nyt luetaan, että joka markkinoilla keskiluwun jälkeen on 800 henkee, sillä usiammissa on totisesti kaksikertaa niin paljon, joilla ei ole paljon muuta kauppaa kuin hewosen waihetus, tupakan osto ja muuta markkinahuwitustyötä, ja jokainen näistä kuluttaa markkina tiellä 4 päiwää, niin kuin tapahtuukin, niin senkautta jo koko Suomenmaassa häwiää 256,000 (kaksisataa wiisikymmentä kuus tuhatta) työpäiwää, jotka rahaksi luettu 25. kop. päiwässä, tekeewät yhteen 64,000 (kuuskymmentä neljä tuhatta) hopia ruplaa – –.
Hämeenlinnan syysmarkkinat 1858 pidettiin 21. ja 22. syyskuuta. Ensimmäisen markkinapäivän iltana oli Seurahuoneella assemblée eli ohjelmalliset tanssit ja toisena markkinapäivänä herrojen A. Nordlund ja J. Jacobsson järjestämät soittajaiset, joissa oli noin sata kuulijaa. Edeltävänä sunnuntaina pidetyt lasten tanssit toivat naisseuran koululle tuloja 60 ruplaa 10 kopeekkaa. Hämäläinen 17.9.1858.



Seuraavassa numerossa Hämäläisen toimitus totesi, että nimimerkki "Luopioisten kirkolta H" oli lähettänyt kiitokset Hauholaiselle. Toimituskin oli sitä mieltä, "ettei uskoisi ihmisten taitawan niin petomaisesti rypiä tunnottomuudessa kuin suuri osa markkinawäestä täälläkin tekee". Sanomalehdissä yleisesti kannatettiinkin markkinoiden kieltämistä tai vähentämistä.

Vuoden 1858 syysmarkkinoilla oli ollut tavanomaista vähemmän eli vain 19 vieraspaikkakuntalaista kauppiasta, joista kolme ruokakauppiaita. Muualta tulleita käsityöläisiä oli neljätoista. Maaseudulta oli tuotu myytäväksi muun muassa kauraa ja voita. Pellavaa ja hamppua oli tarjolla vähän, sekin huonolaatuista. Hevosmarkkinoilta sai kohtuullisen hyviä työhevosia parillakymmenellä ruplalla, parhaista maksettiin jopa sata ruplaa. Muuten ei hevosmarkkinoista ollut hyvää sanottavaa. Niiden sanottiin muuttuneen "hevoskaakkien raatelutiloiksi", mihin osasyynä oli virkavaltakin, joka salli väkijuomien näkyvän myynnin hevostorilla. Poltinaholla oli nytkin ollut 50–60 krouvia. Hevosten huonosta kohtelusta kirjoitti myös Hauholainen, ja asia oli muutenkin esillä aikakauden lehdissä.

Lähteitä:
 



Ei kommentteja: