23. tammikuuta 2023

Kanttoreita kerrakseen

Benvikin neito Greta Björklund kuoli keuhkotautiin 23.12.1872. Perunkirjoitus toimitettiin 22.3.1873.




Greta (Margaretha) Björklundin jälkeen laaditun perukirjan alku.
Lähde: KA Astia, Maskun tk (TMA), Marttilan käräjäkunnan perukirjat 1870–1873.



Gretan jälkeen laaditussa perukirjassa ei mainita rukkia eikä muitakaan käsityö­välineitä. Otsikon Ajo-, työ- ja peltokaluja alla maini­taan 40 ho­pea­mar­kan arvoi­set kää­sit, 25 hopea­markan kär­ryt, 10 hopea­markan saini­reki (kirkkoreki), neljä taka­rekeä, kaksi äestä, yksi aura, yksi fältti, kuusi paria siloja (silavaljaita) ja kaksi paria ränkeitä (länkiä). Huonekaluja olivat kolme piironkia yhteisarvoltaan 25 hopeamarkkaa, kuusi sänkyä (yhteensä 10 hopea­markkaa), kolme kaap­pia ja 12 tuolia (20 hopea­markkaa), seit­semän pöy­tää, kaksi pei­liä ja yksi seinä­kello. 

Gretan leski Isak Sjöman kuoli 4.11.1879. Kuolinilmoitus julkaistiin Åbo Postenissa 12.11.1879. Sen mukaan vainajaa jäivät suremaan lähinnä poika, kaksi miniää ja vävy. 28.11.1879 laaditussa peru­kir­jassa luetel­laan, keitä vainaja jätti jälkeensä: "pojan kruunun­nimis­mies Edvard Sjömanin sekä mai­nit­tua vaina­ja­ta ennen kuol­leen pojan Pai­mion pitä­jän kant­tori Alek­santeri Sjö­manin lapset, poika Alek­sander Sjö­man ja tyt­täret Rauha ja Hilda Sjöman ala­ikäiset ynnä tyttären Emilia Wilhel­mina Sjö­manin, joka eläis­sään oli naituna koulut­taja Juho Rin­del­lin kanssa, lapset pojat August ja Ivar Rin­dell ala­ikäiset".

Isakin perukirjassa mainitaan seuraavat työ- pelto- ja ajokalut: "2 sahaa, 1 käsihöylä ja 1 siila; 2 auraa, 1 rauta- ja 1 puuäes ja 1 lata; 1det takareet, 1 heinäreki ja 2 santarekiä; 1 pari kakkulia (silavaljaita) ja 1 pari ränkiä; 1det kääsit ja 1det rattaat; 2 kirkkorekiä ja 2det silat". Otsikon Puukaluja alla mainitaan myös käsityö­välineitä, arvoltaan yhteensä 2 markkaa:

  • 1 rukki ja 1 kankastuolut
  • 1 vihdin- ja 1 kerinpuu
  • 1 loimipuu, 4 kelaa ja 1 täkinpokat.

 

Alexander Alfrid Sjöman (1835–1872)

Isakin ja Gretan esikoispoika vihittiin 24.5.1861 Marttilassa Lisa Erikin­tyttären kanssa. Alexander Alfrid oli vihit­täessä virkaa­tekevä lukkari. Paris­kunnalle syntyi Paimiossa seit­semän lasta: Wil­liam Alexan­der 23.4.1862, Lean­der Alexan­der 8.12.1863, Selim Jalo 15.9.1865, Rauha Erika 30.7.1867, Hilda Marga­retha 30.3.1869, Lydia Nathalia 20.5.1871 ja Selim Sigis­mund 6.7.1872. 

Sanomia Turusta jul­kaisi 27.9.1872 Alexan­derin ilmoi­tuksen:
Tapahtuneen sairauden vuoksi on alla nimitetty, Lukkari Paimiossa, pako­tettu otta­maan toimit­ta­jan isom­maksi aikaa, jonka kautta täten saan il­moit­taa kirkko­vei­suun tot­tu­neil­le haki­oille it­sensä ilmoitta­maan ennen marras­kuun 1 päi­vää alla­nimi­tetyn luona, jossa pal­kan­eh­dois­ta y. m. saa­daan likem­min tuu­mail­la.

Alexander kuoli keuhkotautiin 6.12.1872. Lap­sista olivat tuol­loin elossa poika Lean­der Alexan­der ja tytöt Rauha Erika ja Hilda Marga­retha.

 

Karl August Sjöman (1837–1867)

Toiseksi vanhin poika Karl August vihittiin 26.4.1860 Marttilassa Vilhelmina Gustavintyttären kanssa. Karl August oli vihit­täessä silta­vouti ja Vil­helmina rust­hollarin tytär Juu­ti­lan Naa­pu­rista. Heille syntyi poika August 20.12.1860. Vilhelmina kuoli 27.12.1860 ja poika 5.1.1861. 

Lokakuussa 1862 pitäjänapulaisen tytär Maria Karolina Nordlund synnytti Marttilan Mäntsälän kylässä aviottoman pojan, joka sai kasteessa nimen Karl Hjalmar. Karl August ja hänen kihlattunsa Maria Karolina saivat Marttilan syyskäräjillä 1863 sakot ensikertaisesta salavuoteudesta. Kihlattu Maria Karo­lina Nord­man kuoli naimat­to­mana Martti­lassa 30.1.1887. Kuolinsyy oli: "ottanut ereh­dyk­sessä myrk­kyä".

Karl August muutti vuonna 1863 Marttilasta Piikki­öön, jossa hän toimi jonkin aikaa jahti­voutina. Marras­kuussa 1864 hän muutti Helsin­kiin toisen avio­vaimonsa Amanda Mathilda En­quistin kanssa. Vuonna 1844 synty­neen Amandan vanhemmat olivat silta­vouti Jakob Johan Enqvist ja Juliana Lundström.

Karl August toimi Helsingissä aluksi lennätin­vahti­mesta­rina mutta siirtyi 1865 meri­ekipaasiin. Hän kuoli sydän­vai­voihin Hel­singissä 3.1.1867. Kuole­masta oli ilmoitus Hufvud­stads­bla­detissa peräk­käi­sinä päi­vinä, 8.1.1867 ja 9.1.1867. Ensimmäisessä ilmoituksessa Karl Augustin sanottiin olleen kant­tori, toisessa kant­tori ja van­hin väls­käri. 

 

Isak Edvard Sjöman (1840–1912)

Isak Edvard oli Gretan ja Isakin aikuisiksi eläneistä pojista nuorin. Hän meni ensimmäistä kertaa naimisiin vuonna 1866 ollessaan maakontto­ristina Turussa. Mor­sian oli vuonna 1838 syntynyt Aurora Helena Helin. Vuonna 1867 perhe muutti Marttilaan, jossa Isak Edvard aloitti pitkän uransa kruu­nun­nimis­miehenä. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, Edvard Alje Fredrik 23.2.1867 ja Emma Aurora 15.6.1868. Vaimo ja lapset kuolivat heinä-, elo- ja syyskuussa 1868. Kuolin­syyksi on merkitty vaimolle keuhkotauti, Edvard Alje Fredrikille ripuli ja Emma Auro­ralle tuntematon.  

Vuonna 1875 Isak Edvard meni toisiin naimisiin Turussa vuonna 1860 synty­neen Anna Aurora Bro­vallin kanssa. Heille syntyi 11 lasta:

  • Aina Ihannelma 23.8.1876
  • Enne Väinö 17.8.1877
  • Suoma Aurora 14.8.1878
  • Armo Edvard 3.11.1879
  • Uno Isak 1.2.1881
  • Anna Siiri 11.8.1883
  • Helmi Siveä 18.6.1885
  • Aino Elina 19.11.1886
  • Lyyli Helena 23.11.1888
  • Erik Aleksander 24.3.1890
  • Tyyne Maria 3.10.1890.

Anna Aurora kuoli Martti­lassa vuonna 1896. Avio­liiton lap­sista viisi eli aikuis­ikään asti. 

Isak Edvard meni naimisiin kolmannen kerran Ida Lydia Gustafssonin kanssa. Ida oli syntynyt Turussa vuonna 1973. Perheeseen syntyivät lapset

  • Toini Kyllikki 25.1.1899
  • Olli 12.6.1901
  • Vilho Eino 7.4.1903
  • Antero Kaapo 30.11.1905
  • Maunu Veikko 17.9.1907
  • Urho Ossian 17.7.1909.
Isak Edvard Sjöman tuntui olevan kiinnostunut mitä moni­nai­sim­mista asi­ois­ta. Esi­merk­kinä mainittakoon nimipäivä­kalenteri Siweä Kauno-annakka, jonka Isak Edvard julkaisi vuonna 1865. Kalen­terissa näh­tiin ensim­mäistä kertaa esi­mer­kiksi nykyään tutut nimet Aino, Helmi, Ilmari, Oiva, Onni, Toivo, Usko ja Väinö. Nyky­ihmi­selle oudom­pia anna­kan nimiä ovat esi­mer­kiksi Ihan­nelma, Kai­mas, Luori, Oimo, Ter­ve ja Tomia.
 
Isak Edvard kuoli 13.12.1912. Turun Sanomat julkaisi 14.12.1912 hänestä pit­käh­kön muisto­kir­joi­tuk­sen kuvan kera.

Emilia Vilhelmina Sjöman (1846–1872)

Isakin ja Gretan kuopus Emilia Vilhel­mina muutti vuonna 1868 Jokioi­siin ja meni naimisiin veisaaja Johan Matin­poika Rindellin kanssa. Johan oli Matti Juhonpoika Pie­tilän ja Justiina Juhon­tyttären poika, joka oli syntynyt Nou­si­ai­sis­sa 27.11.1837 ja muut­ta­nut Jo­kioi­siin vuon­na 1865.

Emilia ja Johan saivat kolme lasta:

  • August Edvard 7.1.1869
  • Nestor Johannes 16.6.1870
  • Ivar Johannes 10.7.1871.

Emilia kuoli 15.4.1872. Emilian ja Johanin kes­kimm­äinen poika Nestor kuoli kol­men kuu­kau­den ikäisenä. Esi­kois­poika August Edvard muutti Tur­kuun, jossa hän toimi kaup­pa-apu­laisena ja tar­josi leh­dis­sä esi­mer­kiksi leima­simia ja "viulu­soi­tan­toa häissä ja muis­sa tanssi­kemuissa". Hänkin kuoli varsin nuorena, vuonna 1892.

Emilian leski Johan muutti Jokioi­sista Kauvat­saan, Kortes­järvelle ja edelleen Hein­joelle. Hän valitsi Heinjoella itselleen uuden nimen, Juho Rist­reimari, ja toimi siellä kant­to­rina 35 vuotta.

Emilian ja Johanin kuopus Ivar muutti isänsä mukana Hein­joelle. Sieltä hän muutti Viipu­riin, Tampe­reelle ja myö­hemmin Kana­daan. Hänkin valitsi vuonna 1899 itsel­leen uuden sukunimen: Autunen. Huhtikuussa 1914 Ivar ilmoit­ti Kotimaa-leh­dessä:

 


Kotimaa 3.4.1914.

Iivari Autunen, omien sanojensa mukaan Autuas Autunen, kuoli Kana­dassa vuonna 1931. Ken tahtoo tutus­tua tämän "maail­man pitkä­viik­si­sim­män miehen" elämään, voi lukea vaik­kapa Betty Rauan­heimon kir­joit­ta­man jut­un Maailmanmestari, jonka Maa­seudun Tule­vai­suus julkaisi 25.2.1939.



Lähteitä:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.














 

Ei kommentteja: